– Tämä tulos ei tullut minulle yllätyksenä. Yli 10 vuotta itsekin tehyläisenä luottamusmiehenä toimineena ymmärrän ratkaisun erittäin hyvin, hän toteaa tiedotteessa.

Werning muistuttaa, että ammatillisen edunvalvontajärjestön tehtävänä on ajaa jäsentensä edunvalvontaa, neuvotella kilpailukykyisestä palkkauksesta ja oikeudenmukaisista työehdoista.

– Kaikki järjestöt ajavat jäsentensä taloudellisia, ammatillisia ja oikeudellisia etuja. Niin tekevät myös hoitajajärjestöt.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden haasteet on huomioitu myös hallitusohjelmassa.

Hänen mukaansa palkkauksen epäkohtia korjataan taas parhaiten rahalla eli pitkäjänteisellä palkkatasa-arvo-ohjelmalla, jota tukee myös hallitusohjelman kirjaus: “Palkkatasa-arvoa edistetään jatkamalla samapalkkaisuusohjelmaa, jonka on oltava aiempaa kunnianhimoisempi ja vaikuttavampi.”

Werning huomauttaa, että koronakriisin aikana monelta suunnalta on kuulunut sama viesti: toivomus sosiaali- ja terveydenhuollonväen työolojen korjaamista ja palkkauksen parantamista.

– Valitettavasti sopimuksen hylkäämisen seurauksena alkoi syyllistäminen ja jopa ahneeksi haukkuminen.

Werning painottaa, että neuvotteluiden päämääränä on kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, lopputulos, jonka jokainen voi hyväksyä.

– Pidän erittäin tärkeänä, että näitä keskeneräisiä neuvotteluja jatketaan nopeasti, jotta saataisiin sellainen neuvottelutulos, joka turvaa henkilöstön riittävyyden myös tulevaisuudessa.