Äänestyksen myötä sekä alppivaltion ilmastotoimet että verotus voivat kiristyä.

Ilmastonmuutosta koskeva äänestys koskee ehdotusta, jonka mukaan Sveitsi sitoutuu olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä ja vähentämään voimakasta riippuvuuttaan tuontiöljystä ja -kaasusta. Kaikki Sveitsin käyttämä maakaasu ja öljy tuodaan ulkomailta, ja ylipäätään noin kolmasosa koko maan energiavaroista on tuontienergiaa.

Lisäksi hallitus sitoutuisi taloudellisesti tukemaan siirtymää puhtaaseen energiaan.

Ilmastonmuutos on noussut Sveitsissä vahvasti tapetille muun muassa Sveitsin Alppien jäätiköiden sulamisvauhdin vuoksi. Jäästä on hävinnyt kolmasosa vuosien 2001-2022 aikana.

Hallituksen ehdotus on vastaehdotus ilmastonmuutosta vielä tiukemmin torjuvalle ehdotukselle, jota ilmastoaktivistit ovat ajaneet. Siinä kaiken öljyn ja maakaasun käyttö kiellettäisiin Sveitsissä vuoteen 2050 mennessä.

TOINEN kansanäänestyksen aihe koskee sitä, tulisiko suurten yritysten veroprosenttia nostaa.

Käytännössä uudistus nostaisi yli 750 miljoonan euron liikevaihtoa tekevien yritysten verotusta, mikä toisi valtiolle runsaasti lisää verotuloja.

Hallituksen tavoitteena on, että muutoksen myötä Sveitsi voisi liittyä osaksi taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kansainvälistä sopimusta, jonka tavoitteena on tuoda kansainvälinen 15 prosentin minimiverotus monikansallisille yrityksille.

Kyselyissä yli 70 prosenttia sveitsiläisistä on tukenut myös tätä aloitetta.

Useissa Sveitsin kantoneissa yritysten verotus on ollut kansainvälisesti vertaillen hyvin matalaa.

KOLMAS äänestyksen aihe koskee hallituksen koronapolitiikkaa, vaikka koronapandemian vuoksi asetetuista rajoituksista on luovuttu Sveitsissä jo yli vuosi sitten.

Sveitsin hallitus on silti yhä halunnut pitää voimassa lain, joka sallii koronarajoituksien asettamisen tarvittaessa. Hallitus on perustellut asiaa sillä, että vielä ei voida ennustaa, ilmeneekö viruksesta uusia vaarallisia variantteja. Laki sallisi tarvittaessa muun muassa koronapassin käyttöönoton.

Hallituksen toiveissa on ollut pitää laki voimassa ainakin vuoden 2024 puoliväliin asti.

Kansanäänestystä ovat ajaneet henkilöt, jotka ovat vastustaneet lain voimassaolon pidentämistä ja koronatoimia laajemminkin.

Koronatoimista on jo kertaalleen äänestetty Sveitsissä vuonna 2021, jolloin kansalaiset hyväksyivät ne laajasti.