SDP:n kansaneudustaja Eeva-Johanna Eloranta toteaa, että tällöin alle 500 000 litraa vuodessa alkoholijuomia valmistavat panimot saisivat myydä alle 12 prosenttisia oluitaan suoraan panimolta. Samalla jokainen ravintola ja pubi saisi myydä alle 5,5 prosenttisia tai 4,7 prosenttisia, riippuen miten alkoholilaissa säädetään, alkoholijuomia suoraan ravintolasta mukaan.

Elorannan mukaan esityksessä on kuitenkin ongelma.

– Samaan aikaan suurimmat pienpanimot ja kolme suurpanimoa, eivät edelleenkään saa myydä edes alle 4,7 prosenttisia tai 5,5 prosenttisia juomia ilman, että perustavat elintarvikekioskin ja myyvät yli puolet liikevaihdosta makkaraa ja limppua. Aivan älytöntä touhua.

Viime hallituskaudella linjattiin, ettei kioskilupia enää pienpanimoilla tarvittaisi ja niin oltiin myös päättämässä, kunnes loppukaudesta päätettiin ettei lakia tuodakaan enää eduskuntaan.

– Ainakin on kummallista, että 10 suurinta pienpanimoa saa eri kohtelun kun pienemmät pienpanimot. Toivottavasti saamme tähän korjauksen, hän jatkaa.

Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mika Tuhkanen toteaa, että liitossa ollaan pettyneitä siihen, ettei suoramyyntioikeus koskisi kaikkia pienpanimoita.

Hän ei niele sitä, että 500 000 litran raja juontuisi EU:n päätöksistä.

– Tämä on lähtenyt kansallisista päätöksistä, hallituspuolueet ovat asian päättäneet, hän katsoo.

– On ikävää, että osa pienpanimoista on jäämässä ilman ulosmyyntioikeutta, Tuhkanen sanoo.

Ulosmyyntioikeutta ei saisi hänen arvionsa mukaan noin 5–10 suurta pienpanimoa.

Hän toteaa näiden muutaman pienpanimon joutuvan yhä huonompaan tilanteeseen, koska uuden lain myötä ravintolatkin saisivat myydä alkoholia ulos. 500 000 litran raja voi estää panimoita myös kasvattamasta tuotantoaan ja investoimasta.

– Sitä rupeaa äkkiä miettimään, kannattaako sitä rajaa ylittää. Ei pienen ihmisen ymmärrykseen oikein mene, mikä idea tässä on.

– Lähtökohta on se, että meillä pienpanimoissa ei tällä hetkellä oikeastaan ole edes ulosmyyntioikeutta. Kaikki se mitä on tehty, että pystytään myymään panimon läheisyydestä, on ollut keinotekoista tekemistä eli ensin täytyy tehdä kioski, joka on verrattavissa normaaliin kioskiin.

Tuhkanen muistuttaa myös, että panimo saattaa olla teollisuusalueella.

– Olen muutamasta paikasta kuullut, että paikallinen aluehallintovirasto ei ole antanut kioskin pystyttämiseen lupaa, koska niiden näkemyksen mukaan teollisuusalueella ei tarvitse olla kioskeja, Tuhkanen kertoo.

Elorannan mukaan myös viinapohjaisten juomasekoitusten tulo vähittäiskauppaan olisi myös merkittävä uhka hyvässä kasvussa olevalle suomalaisille pienpanimoteollisuudelle.

– Pelkästään kaupoissa myytävien alkoholituotteiden enimmäisväkevyyden nosto lisäisi kauppojen olutvalikoimaa tuntuvasti, puhumattakaan siitä, että samasta hyllytilasta taistelisi myös huima määrä kansainvälisiä viinabrändejä. Siinä välissä pienpanimoilla tulee olemaan todella ahdasta.

Eloranta uskoo, että valikoiman lisäys koostuisi pääasiassa kansainvälisten suurpanimoiden tuontioluista ja viinapohjaisista tuotteista, kuten väkevien viinojen tuotemerkeillä brändätyistä lonkeroista sekä nuorisoa houkuttelevista värikkäistä ja makeista limuviinoista.

– Näiden tuotteiden valikoima Euroopassa on rajaton ja nyt ne ovat vyörymässä meidänkin kauppojemme hyllyille. Suomalaiset pienpanimot ovat tässä kilpailussa vaarassa jäädä suurten globaalien toimijoiden jalkoihin, koska harvalla pienpanimolla on valmiuksia pärjätä hintakilpailussa, jonka muutos tulee tuomaan.

– Näyttää siltä, että samalla, kun lakimuutoksella yritetään vähentää laivatuontia, niin toisaalta edistetään ulkomaisten toimijoiden toimintaa Suomessa ja huononnetaan kotimaisten pienpanimoiden toimintaedellytyksiä, Eloranta linjaa.

Lakimuutoksen myötä, mikäli se menisi hallituksen esityksen mukaisena läpi, kaupoissa myytävien alkoholijuomien enimmäisväkevyyttä lisättäisiin 4,7 %:sta 5,5 %:iin.

– Limuviinojen eli väkiviinapohjaisten juomasekoitusten tulo kauppoihin on erityisen ongelmallinen lasten- ja nuortensuojelun näkökulmasta. Vahvan oluen ja lonkeron lisäksi kaupoissa voitaisiin myydä viinapohjaisia juomasekoituksia, jotka vetoavat nuoriin muun muassa tuomalla tunnetut viinabrändit kauppojen hyllyille, Eloranta katsoo.

Hän ei kannata väkevyyden nostamista 5,5 prosenttiin. Hallitus on antanut omille kansanedustajilleen luvan äänestää asiassa omantunnon mukaan.

Eeva-Johanna Eloranta oli keväällä allekirjoittamassa vetoomusta, jossa joukko kansanedustajia vaatii, että alkoholilain muutosta koskevan lakiesityksen jatkovalmistelussa on vakavasti harkittava lausuntokierroksella tullut palaute.

–Lakiesitys kohdentaa hyödyt pääasiassa vähittäiskaupalle Alkon kustannuksella sekä ulkomaiselle alkoholiteollisuudelle ja ulkoistaa haitat ja kustannukset julkisen sektorin kannettavaksi, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Eloranta katsoo.

– Ehdotettu alkoholilakiuudistus tehtäisiin tietoisena sen kansanterveyttä ja perheiden ja lasten hyvinvointia vaarantavista sekä julkisen sektorin työntekijöitä, erityisesti poliisia ja sosiaali- ja terveydenhoitoa monin tavoin kuormittavista seurauksista.

– Lakimuutos toisi päivittäistavarakaupan hyllyille väkevien viinojen tuotemerkkejä kuten Smirnoff, Koskenkorva ja Absolut. Muutos toisi aivan uuden ja lapsille näkyvän kanavan markkinoida väkeviä viinoja vähittäiskaupassa, eikä muutos myöskään millään tavalla edistäisi alkoholin kulutuksen painottumista valvotumpiin olosuhteisiin ravintoloissa, mikä myös edistäisi ravintola-alan työllisyyttä.

Mikäli lakiluonnoksessa esitetyt muutokset toteutuvat, Elorannan mukaan hyvinvointi- ja terveyserot kasvavat riippumatta siitä, millainen sote-palvelujärjestelmä maahan rakennetaan.