– Valtiovarainministeriölle tiedoksi, että Suomessa on kaksi korkeakoulusektoria: yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Ammattikorkeakouluissa aloittavista jo noin puolella on taustallaan ammatillinen tutkinto, Arene kertoo tiedotteessaan.

Budjettipäällikkö Niemelä esitti Ylellä, että valtio säästäisi noin 100 miljoonaa euroa, jos 40 prosenttia ammatillisista perustutkinnoista lyhennettäisiin kolmesta vuodesta kahteen.

Arene huomauttaa, että valtiovarainministeriön viestejä kuunnellaan Suomessa tarkoin. Ministeriön esitys ei sen mukaan ole kestävä tapa leikata ammatillisen koulutuksen rahoitusta.

– Jos ammatillisia tutkintoja lyhennettäisiin leikkaamalla tutkinnoista geneerisiä osaamisia tuottavat yhteiset tutkinnon osat, joudutaan luopumaan jatko-opintokelpoisuudesta. Muutos olisi radikaali takapakki suomalaisessa koulutusajattelussa, jossa on pyritty välttämään koulutuksellisia pussinperiä riippumatta aiemmin tehdyistä valinnoista, Arene ry:n toiminnanjohtaja Ida Mielityinen sanoo tiedotteessa.

Kyse on Arenen mukaan myös koulutuksellisesta tasa-arvosta. Juuri ammattikorkeakoulut avaavat tien asiantuntija-ja johtajauralle ei-korkeakoulutetusta taustasta tuleville. Työelämässä arvostetaan suuresti ammatillisen tutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, joilla on sekä käytännöllinen että teoreettinen alalla vaadittava osaaminen.

– Ammattikorkeakoulut ovat esittäneet omissa hallitusohjelmatavoitteissaan erillistä 60 miljoonan euron rahoitusta ammatillisen tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden korkeakouluvalmiuksien vahvistamiseksi. Jo nyt ammatillista väylää korkeakouluopintoihin tulevien opiskelijoiden yleiset opiskeluvalmiudet matemaattisten ja kielellisten taitojen osalta ovat heikot ja opiskelijoiden osaamisia joudutaan opintojen alussa nostamaan erillisten kurssien avulla, Mielityinen toteaa.