Näissä järjestelmissä työntekijän ansiotaso on säilynyt selkeästi korkeampana kuin Suomessa käytössä olevassa lomautusmenettelyssä, joka estää irtisanomisia.

Toisaalta lyhennetyn työajan järjestelmissä tukea maksetaan yleensä selvästi lyhyemmän ajan kuin mitä suomalaisessa lomautusjärjestelmässä. Pisimmät tukitoimet on sovittu Itävallassa, jossa tuet ulottuvat ainakin maaliskuun loppuun 2021.

Muun muassa tällaisiin johtopäätöksiin päädytään kolmen suomalaisen työmarkkinajärjestön, Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja Paperiliiton, teettämässä selvityksessä.

Rainan selvityksestä käy ilmi, että korvauksen taso on joka vertailumaassa korkeampi kuin lomautusajan palkka Suomessa.

Työntekijä saa eri maissa 60-100% normaalista ansiostaan, kun Suomessa mediaanipalkalla noin 3 000 euroa kuussa työskentelevä lapseton saa vajaat 1 700 euroa eli 56% entisestä ansiostaan. 4 000 euron kuukausipalkalla suomalainen saa hiukan alle 50% entisestä palkastaan ja 5 000 euron palkalla enää 43%. Vertailumaissa työaika myös aina pienenee enemmän kuin palkka.

Yksi Rainan tekemä havainto oli myös se, että monessa maassa valtiovalta on asettanut tuen ehdoksi esimerkiksi irtisanomissuojan ja kieltänyt osingonjaon.

– Myös ammattiliitoilla ja työntekijöillä on ollut vahva rooli, kun tuesta on päätetty, Raina toteaa tiedotteessa.

Selvitys osoittaa, että toisin kuin aiemmissa kriiseissä, eri maissa on nyt ollut selkeästi halua pitää kiinni osaavasta työvoimasta myös poikkeusoloissa.

– Sinänsä erittäin kalliiksi tulevilla järjestelyillä on myös pidetty yllä ostovoimaa, mikä on osaltaan lieventänyt kriisin talousvaikutuksia.

Raina huomauttaa, että rahaa on poltettu joka maassa ja poltetaan edelleen. Hänen mukaansa hallitusten ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen johtopäätös näytti olevan, että kymmenen vuoden takaisen talouskriisin virheitä ei toisteta.

– Silloin useimmissa maissa kiristettiin vyötä, miljoonia työpaikkoja katosi pysyvästi ja kansalaiset kärsivät. Nyt työntekijät pidettiin töissä, valtio maksoi ja kaikki hyötyivät. Lasku on toki valtava ja sitä maksetaan pitkään.

Lyhennetyn työajan kustannukset ja sosiaaliturvamaksujen korvaaminen ovat vain yksi osa tukia.

Selvityksen teettäjät toivovat avointa keskustelua siitä, olisiko meillä jotain opittavaa muiden maiden käytännöistä.

– Sinänsä suomalainen työmarkkinajärjestelmä näyttää jälleen osoittaneen joustavuutensa ja sopeutumiskykynsä vaikeassa tilanteessa.