Johanneksen evankeliumissa kirjoitetaan Jeesuksen ilmoittaneen ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” Venäjän ortodoksikirkko eli Moskovan patriarkaatti tulkitsee, että Vladimir Putin määrää, minne sen tien pitää uskovaisia viedä.

Tukemalla Putinia kirkko vaurastuu ja saa kehitettyä yhteiskuntaa haluamaansa suuntaan.

Venäjän kirkon tavoitteena on yhteiskunta, joka nojaa voimakkaasti perinteisiin perhearvoihin. Tässä kontekstissa miehellä on jopa oikeus kurittaa vaimoaan, mikäli tämä ei toimi perheenpään haluamalla tavalla. Perheväkivallan käsite poistettiin Venäjän lainsäädännöstä kirkonkin toiveiden mukaisesti vuonna 2017.

Kirkon tuki oikeuttaa Putinin toimet: kirkko korostaa, miten kaikkien uskovaisten pitää auttaa toteuttamaan hänen tahtoaan. Tällä on etenkin maaseudun uskonnollisen väestön parissa suuri merkitys.

MOSKOVAN patriarkaatti on asettunut koko arvovallallaan siunaamaan myös Venäjän rikollista sotimista Ukrainassa. Patriarkaatille kuuliaiset kirkonpalvelijat, papit ja työntekijät Venäjällä tai muissa maissa eivät saa valita puoltaan tai kyseenalaistaa sotaa.

Siksi Virossa sosialidemokraattisen (SDE) puolueen puheenjohtaja ja sisäministeri Lauri Läänemets ehdotti huhtikuussa, että Moskovan patriarkaatin kirkko julistettaisiin lännessä terroristiorganisaatioksi.

Sodanlietsonnan lisäksi Venäjän kirkkokunnat yrittävät myös piilovaikuttaa länteen edistämällä nimellisesti asioita, jotka ovat tärkeitä läntisille fundamentalisteille ja uskonnollisille konservatiiveille.

Kreml on pyrkinyt tukemaan äärivanhoillista kristillisyyttä kaikkialla niissä EU-maissa, missä uskonlahkot kokevat olevansa vastahangassa maallisen vallan kanssa.

Kremlin logiikalla kaikki sellainen protestoiminen, mikä tekee kiusaa EU-maiden hallituksille tai lisää maiden kansalaisten sisäistä vastakkainasettelua, on Venäjälle hyväksi.

SUOMIKAAN ei ole tässä poikkeus. Helsingin Sanomat kertoi viime syksynä, miten Venäjällä Inkerin evankelisluterilainen kirkko auttaa hyvän hyvyyttään suomalaisia naispappeuden vastustajia pääsemään papeiksi.

Halukkaat voivat kiertää Suomen evankelisluterilaisen kirkon tasa-arvosääntöjä käymällä hakemassa pappis- ja diakonivihkimyksen Venäjältä. Palattuaan tänne he voivat jatkaa täkäläisen kirkon oppien vastaista julistustaan tittelin suomalla arvovallalla.

Syyskuussa Pietarissa papeiksi vihityt miehet olivat Suomen Luterilaisen evankeliumiyhdistyksen, Kansanlähetyksen sekä Raamattuopiston työntekijöitä.

Eduskunta antoi 2023 kahdelle ensinmainitulle yhdistykselle joululahjarahoina puoli miljoonaa euroa, huolimatta siitä että nämä osallistuivat Venäjän kirkollisen propagandakoneiston seremonioihin. Lahjarahoitusta ajoivat etenkin kristillisdemokraattien poliitikot.

Meillä ei välttämättä aina tajuta, että kaikki ilmiöt, jotka saadaan näyttämään läntisten kristittyjen vainoamiselta, kelpaavat Kremlille keppihevosiksi.

Yksi tällainen on Suomessa paraikaa käynnissä oikeusprosessi kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) julkisesti esittämistä homonäkemyksistä. Venäjän kaikki kirkkokunnat ovat auliisti rientäneet osoittamaan tukeaan vainotulle.

(Räsäsen puolesta ovat vedonneet myös yhdysvaltalaiset Trump-uskovaiset sekä Espanjassa toimiva, venäläisten oligarkkien rahoittama uskonnollinen lobbausjärjestö. Räsänen on kertonut, että itäinen ja läntinen apu tulivat hänelle yllätyksenä, pyytämättä ja kysymättä.)

SUOMEN oma ortodoksinen kirkko kuuluu Konstantinopolin patriarkaattiin, ja se on tukenut Ukrainaa koko ajan voimakkaasti. Moskovan patriarkka Kirill on ollut jo vuosia ilmiriidoissa Konstantinopolin virkaveljiensä kanssa, ja välirikko on vuodesta 2022 syventynyt entisestään.

Mutta Suomessa toimii myös Moskovan patriarkaatin alaisuudessa olevia pieniä ortodoksiseurakuntia, joiden jäsenistössä on avoimesti Venäjän sotimista tukevia ihmisiä.

Moskovan alaiset seurakunnat eivät ole tohtineet avoimesti tuomita Putinin toimintaa, vaan ne ovat lähinnä ilmoittaneet olevansa rauhan puolella ja vakuuttaneet noudattavansa Suomen lakeja.

Suomessa toimiva, Putinia puolustava ja maastoharjoituksillaan ihmetyttänyt kasakkayhteisökin kehuu olevansa kiinteässä yhteydessä ortodoksiseurakuntiin.

Ulkopuolisilla on vain vähän tietoa siitä, mitä ulkovenäläisten uskonnollisten yhteisöjen sisällä tapahtuu – ja mihin seurakuntalaisten lojaalius suuntautuu.