Budjettiriihessään hallitus sinetöi sote-järjestöjen Stea-avustusten tason leikkaamisen 84 miljoonalla eurolla eli noin kolmanneksella.

– Hyvinvointialueiden ja kuntien mukaan niillä ei ole sote-järjestöjen työlle korvaajaa. Heikoimmassa asemassa olevat ihmiset putoavat kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle. Avustusleikkaukset eivät säästä, vaan lasku siirtyy maksettavaksi muualle, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström sanoo tiedotteessa.

Sosiaalialan korkeakoulutettujan ammattijärjestö Talentia taas huomauttaa, ettei hallituksen päättämä 25 miljoonan euron määräaikainen rahoitus hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteiseen toimintaan ei korvaa avustustason leikkausta.

– On ristiriitaista leikata voimakkaasti valtakunnallisesta ja vakiintuneesta Stea-avustusjärjestelmästä ja rakentaa samalla sen rinnalle uusia alueellisia rahoitusjärjestelyjä. Järjestöjen ennaltaehkäisevä ja matalan kynnyksen työ vähentää raskaampien julkisten palvelujen tarvetta. Stea-leikkauksia on kohtuullistettava ja järjestöjen pitkäjänteisen työn edellytykset turvattava, Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen sanoo tiedotteessa.

Hyvinvointiala Halin ja sote-järjestöjen kattojärjestö Sosten tuoreen kyselyn mukaan Stea-avustusta saaneista järjestöistä 40 prosenttia piti todennäköisenä tai mahdollisena, että koko järjestön toiminta lakkaa seuraavan kahden vuoden aikana. Lisäksi yli neljäsosa vastaajista piti konkurssia todennäköisenä tai mahdollisena.

TALENTIA arvostelee myös Orpon hallituksen päätöstä siirtää vuonna 2026 käyttämättä jääneet neljä miljoonaa euroa sosiaalityön tutkimusrahoitusta Suomen Akatemialle.

Sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen oli varattu tälle vuodelle kahdeksan miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) päätti kesäkuussa myöntää avustuksia vain noin neljän miljoonan euron edestä, vaikka ministeriön asiantuntijavalmistelussa rahoitusta oli esitetty jaettavaksi noin puolet enemmän.

– Budjettiriihen päätös vahvistaa, ettei kyse ollut siitä, etteikö valtiolla olisi varaa käyttää näitä neljää miljoonaa euroa tutkimukseen. Rahat käytetään tutkimukseen joka tapauksessa, mutta ne päätettiin ottaa pois juuri sosiaalityön tutkimukselta. Tätä on hyvin vaikea perustella, Suominen sanoo.

Talentian mukaan päätös on ristiriidassa sen kanssa, että hallitus samalla kasvattaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta. Valtion t&k-rahoitus nousee vuonna 2027 noin 3,4 miljardiin euroon.

– Sosiaalihuollolta vaaditaan jatkuvasti parempaa vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Samaan aikaan juuri sitä tutkimusta, jolla vaikuttavia toimintatapoja voidaan tunnistaa ja kehittää, jätetään rahoittamatta. Sosiaalihuoltoa ei voida kehittää pelkästään säästämällä – tarvitaan tietoa siitä, mikä toimii, Suominen sanoo.