- Monissa maissa marginalisoidut ihmisryhmät, kuten asunnottomuutta kokevat, huumeita käyttävät tai seksityötä tekevät, oli kriminalisoitu jo ennen pandemiaa. Ihmisryhmien kriminalisoiminen mahdollisti sen, että viranomaiset saattoivat pandemian aikana keskittyä ihmisten rankaisemiseen ja syrjimiseen auttamisen sijaan, sanoo Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Mariko Sato järjestön tiedotteessa.

Myös viranomaisten antamat sakot ja varoitukset sekä pidätykset ja käskyt poistua julkisilta paikoilta kohdistuivat korostuneesti marginalisoituihin ryhmiin.

Rakenteellista syrjintää ja köyhyyttä kokevia ihmisiä on myös syytetty koronarajoitusten rikkomisesta ja viruksen levittämisestä, mikä on lisännyt näihin ihmisiin kohdistuvaa stigmaa ja väkivaltaa. Väkivallan ja rangaistusten pelko on kasvattanut ihmisten kynnystä hakeutua terveydenhoitoon.

Raportti perustuu kyselyyn, johon vastasi 54 kansalaisjärjestöä 28 maasta. Lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista järjestöistä ilmoitti, että koronatoimet syvensivät tiettyihin ihmisryhmiin kohdistuvaa järjestelmällistä syrjintää.

Yli 70 prosenttia Amnestyn kyselyyn vastanneista järjestöistä katsoi, että viranomaiset ovat valvoneet ja rankaisseet erityisesti seksityöntekijöitä, sateenkaari-ihmisiä, asunnottomuutta kokevia, aborttia tarvitsevia sekä päihteitä käyttäviä ihmisiä koronarajoitusten rikkomisesta.

- Hallitusten olisi pitänyt keskittyä suojelemaan ihmisoikeuksia ja varmistaa, että kaikilla ihmisillä on pääsy terveydenhuoltoon ja muihin välttämättömiin palveluihin. Tästä on otettava opiksi, jotta tulevissa pandemioissa osataan toimia paremmin, Sato muistuttaa.

Raportissa oli mukana kansalaisjärjestöjä muun muassa Puolasta, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Nigeriasta. Suomi ei ollut mukana.