Työmarkkinat
20.1.2026 13:31 ・ Päivitetty: 20.1.2026 13:31
Analyysi: Maahanmuutto ei selitä työttömyyttä – ”Sama olisi syyttää luvuista nuoria, koska heidän työttömyytensä on tuplaantunut”
Kalevi Sorsa -säätiön tuoreen analyysin mukaan Suomen työttömyysluvut eivät selity maahanmuutolla kuin pieneltä osin: työttömien työnhakijoiden määrän kasvussa ulkomaalaisten osuus oli vain yhdeksän prosenttia.
Perimmäinen syy työttömyyden kasvuun on säätiön tiedotteen mukaan heikko talouskehitys, joka on näkynyt myös nuorten työttömyyden nousuna.
Uusimmassa Eurostatin tilastossa marraskuussa 2025 Suomen kausitasoitettu työttömyysaste kohosi koko Euroopan unionin korkeimmaksi, 10,6 prosenttiin.
Kalevi Sorsa -säätiön talouspolitiikan asiantuntija Jussi Systä tarkasteli kahden tilaston avulla ulkomaalaisten osuutta työttömien määrän kasvusta viime vuosina.
– Vain pieni osa viimeaikaisesta työttömyyden noususta selittyy maahanmuutolla. Ulkomaalaisten osuus työttömien määrän kasvusta viimeisimmän tilastoidun vuoden aikana oli 21 prosenttia. Työttömien työnhakijoiden tilastossa ulkomaalaisten osuus on vain puolet siitä, ja se on ollut koko ajan laskussa, Systä sanoo tiedotteessa.
SUOMEN työttömyysasteen trendi kääntyi Tilastokeskuksen tilastossa kasvuun maaliskuussa 2023 ja on kasvanut siitä asti yhteensä noin neljä prosenttiyksikköä.
Useat asiantuntijat ovat selittäneet työttömyyden kasvua maahanmuutolla. Esimerkiksi Etlan tutkijoiden mukaan sen osuus olisi jopa 44 prosenttia.
Systän mukaan ero hänen ja Etlan luvuissa johtuu eri aikaperiodeista. Etla aloittaa tarkastelun jo vuodesta 2022, vaikka työttömyys kääntyi kasvuun vasta maaliskuussa 2023.
Siitä alkaen Tilastokeskuksen aineistossa työttömien määrän kasvusta 32 prosenttia selittyy ulkomaalaisilla. KEHA-keskuksen työnhakijatilastossa ulkomaalaisten osuus kasvusta on vain 16 prosenttia.
– On tietenkin selvää, ettei historiallinen tilastollinen kehitys voi selittää tilaston myöhempää muutosta. Siksi vuodesta 2022 alkava tarkastelu antaa liioitellun kuvan ulkomaalaisten osuudesta työttömyyden kasvuun, Systä arvioi.
ULKOMAALAISTEN työttömyys onkin seuraus heikosta talouskehityksestä, ei työttömyyslukujen syy. Systän mukaan huomion kiinnittäminen ulkomaalaisiin hämää: todellinen syy on Suomen heikko talouskehitys.
Talous ajautui taantumaan vuonna 2023, mihin asti lähes kaikki työmarkkinoille tulleet ulkomaalaiset pääsivät töihin.
– Kun talous ei vedä ja työpaikkoja katoaa, työttömyys kasvaa ensimmäisenä uusilla työmarkkinoille tulijoilla – siis ulkomaalaisilla ja nuorilla. Eihän kukaan ole keksinyt syyttää nuoria työttömyyden kasvusta, vaikka heidän työttömyytensä on kivunnut tuplasti verrattuna koko väestöön, Systä huomauttaa.
Systän mukaan Suomen heikkoa talouskehitystä ei liioin voi selittää vain kansainvälisillä suhdanteilla. Muualla Euroopassa kasvu on ollut nopeampaa eikä työttömyys ole kasvanut.
– On selvää, että hallituksen leikkaukset ovat syöneet pieni- ja keskituloisten ostovoimaa ja näin syventäneet taantumaa. Talous voitaisiin saada käyntiin kotimaisella kysynnän kautta, jolloin niin nuoret, ulkomaalaiset kuin muutkin työttömät pääsisivät töihin.
– Väärään suuntaan on menty myös siinä, että hallitus on leikannut ulkomaalaisten työllistämistä edistävistä kotouttamispalveluista.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.