– Tämän rahoituksen avulla olisi mahdollista esimerkiksi palkata henkilöstöä vahvistamaan tukitoimia ja järjestämään tukiopetusta niin esi- kuin perusopetuksessakin, opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi tänään ministeriön järjestämässä ajankohtaiskatsauksessa varhaiskasvatuksen ja koulujen koronatilanteesta.

Andersson kertoi ministeriön esittävän myös ammatilliseen koulutukseen 30 miljoonan euron määrärahaa kriisin aiheuttaman osaamisvajeen paikkaamiseen eli yhteensä kyse on esi- ja perusopetuksen tukemisen kanssa 95 miljoonan euron potista.

Esityksissä on opetusministerin mukaan kyse koronatukipakettien jatkamisesta koulutukseen ja varhaiskasvatukseen.

Kehysriihessä opetus- ja kulttuuriministeriö esittää sitouttavaan kouluyhteisötyöhön määrärahaa ensi vuodelle 10 miljoonaa euroa ja tämän jälkeen 20 miljoonan euron pysyvää määrärahaa, jotta toimintamalli voitaisiin vakiinnuttaa.

– Tämän lisäksi pidämme myös tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen rahoitus kyetään varmistamaan tulevina vuosina. Tämän hallituskauden aluksi sovitun lisärahoituksen avulla ammatillisessa koulutuksessa on voitu korjata edellisten hallitusten leikkausten aiheuttamia vaurioita ja palkata lisää opettajia. Tälle rahoitukselle esitämme jatkoa tämän kevään kehysriihessä.

Suurien kaupunkien viesti on Anderssonin mukaan, että koulunkäynti on sujunut epidemiatilanteeseen nähden hyvin ja tilanne on rauhallinen.

Vaikka tartuntojen määrä on kasvanut myös lasten ja nuorten keskuudessa, opetusta on pystytty jatkamaan ja normaaleista koulunkäynnin arkirutiineista on pidetty kiinni.

– Tähänastiset kokemukset vahvistavat käsitystämme siitä, että oli oikea ratkaisu olla antamatta valtakunnallista suositusta etäopetuksesta.

Kouluille ja oppilaitoksille on annettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositukset, miten terveysturvallisuus huomioidaan opetuksen järjestelyissä. Kunnat ovat myös antaneet omia paikallisia maskisuosituksia. Lainsäädäntö mahdollistaa myös paikalliset päätökset epäopetuksesta.

– Tartuntojen aiheuttamat opetushenkilöstön poissaolot ovat kuitenkin aiheuttaneet haasteita erityisesti varhaiskasvatuksessa, jossa on ehkä vähemmän joustomahdollisuuksia kuin perusopetuksen puolella ja jossa henkilöstön riittävyys on ollut ongelma myös ennen pandemiaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tietojen mukaan esimerkiksi Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä julkisia päiväkoteja ei ollut kuitenkaan suljettu tammikuun kolmanteen viikonloppuun mennessä. Sen sijaan yksityisiä päiväkoteja oli suljettu.

– Helsingin, Vantaan ja Espoon alueella ei tammikuun toisen ja kolmannen viikon aikana ollut tehty päätöksiä etäopetukseen siirtymistä perusopetuslain 20 pykälän nojalla. Paikalliset tartuntatautiviranomaiset olivat siis katsoneet, että lähiopetusta oli voitu järjestää turvallisesti.

Andersson sanoi, että alati muuttuvat tilanteet ovat vaikuttaneet varhaiskasvatuksen ja opetusalan henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Tämä koskee myös rehtoreita ja johtavassa asemassa olevia.

– Tämä on luonnollisesti asia, joka meidän pitää huomioida myös, kun mietitään tukitoimia opetusalalle ja ylipäänsä koulutuspolitiikan isoja ratkaisuja tulevien vuosien aikana.

Anderssonin mukaan tutkimusnäyttö koronakriisin ja etäopetusajan haitallisista vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja oppimiselle on varsin laajaa.

– Huoli lasten ja nuorten kasvaneesta pahoinvoinnista on tällä hetkellä suurta alan ammattilaisten keskuudessa. Yhtenä esimerkkinä omalta sektoriltani voin nostaa esille ammatillisen koulutuksen ja lukion opiskelijat, jotka ovat pahimmillaan joutuneet opiskelemaan merkittävän osan tutkinnostaan etänä.

Esimerkiksi lukiolaisista kaksi kolmesta koki etäopetuksen normaalia opetusta kuormittavammaksi ja kohtalainen tai vaikea ahdistus oli lisääntynyt THL:n kouluterveyskyselyn mukaan 2019-2021 niin yläkoulussa kuin toisella asteella.

Tampereen ja Helsingin yliopistojen tutkimuksessa vain noin kolmannes alakoulujen opettajista ja alle viidennes yläkoulujen opettajista arvioi, että korona-aika ei ole aiheuttanut oppimisvajeita omille oppilaille.

– Tiedetään, että osaaminen on Suomen hyvinvoinnin ja myös työllisyyskehityksen perusta. Meidän on siis onnistuttava kuromaan umpeen koronan aiheuttama oppimis- ja hyvinvointivaje. Tämä työ edellyttää voimavaroja niin tämän kuin seuraavan hallituksen kausilla.

– Emme voi antaa lasten ja nuorten maksaa kovinta hintaa tästä pandemiasta.