Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson nosti lauantain puoluevaltuustopuheessaan päävastustajaksi gallup-ykkönen kokoomuksen. Andersson antoi samalla puheessaan tukensa ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksille riittävistä palkankorotuksista ja ostovoiman turvaamisesta.

Andersson totesi, että Suomessa on valtavasti pienipalkkaisia duunareita, joiden toimeentuloa uhkaa niin hintojen nousu kuin kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon leikkauslistat.

-  Meidän päättäjien tehtäväksi jää Petterin leikkauslistojen torjuminen, Andersson julisti.

-  Kriisien keskellä on vastuutonta, että oikeistopuolueet lähtevät vaaleihin miljardien leikkausvaatimuksilla kertomatta, mistä ne leikkaisivat. On käsittämätöntä, että media antaa gallupien ykkösen ja kakkosen porskuttaa eteenpäin kertomatta, mistä he konkreettisesti aikovat säästää, Andersson moitti.

Työmarkkinoista Andersson totesi, että seuraavalla vaalikaudella on puututtava voimakkaammin ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön ja työnantajien palkkavarkauteen.

-  Tarvitaan lakimuutokset, joilla lisätään työsuojeluvalvontaa, lainsäädäntöä hyväksikäytöstä ja rikollisesta toiminnasta kiristetään merkittävästi, alipalkkaus kriminalisoidaan, veronumeron käyttöä laajennetaan ja toimia, joilla puututaan työsuhteiden naamioimiseen yrittäjyydeksi, Andersson luetteli.

Andersson totesi puheessaan myös, että vasemmistoliitto on vaalien jälkeen valmis lähtemään vain sellaiseen hallitukseen, joka jatkaa lisäsatsauksia koulutukseen ja säilyttää koulutuksen maksuttomuuden.

Kokoomukseen hän ei ollut tässä asiassa valmis luottamaan. Orpon puheet, että koulutus on kokoomukselle erityissuojelussa, eivät Anderssonin mielestä merkitse mitään niin kauan kuin kokoomus ei ole paljastanut koko leikkauslistaansa.

-  Vuonna 2015 nähtiin kuinka halpoja sanat ovat, kun koulutuslupaus muuttui koulutuspetokseksi, Andersson sanoi.

Andersson sanoi, että tilanteessa, jossa suomalaista koulutusta uhkaa ennen kaikkea eriarvoisuus, ei pitäisi olla keskustelemassa korkeakoulujen lukukausimaksuista. Hänen mukaansa Suomelle on kohtalonkysymys, että koulutuksen kunnianpalautusta jatketaan myös ensi vaalikaudella. Viime aikojen keskustelu oppimistuloksista on Anderssonin mukaan tervetullutta.

-  Samalla on hieman huvittavaa, että oikeisto-oppositio on nyt näin huolissaan suomalaisten oppimistuloksista. Kysymyksessähän ei ole mikään uusi asia. Oppimistulosten lasku ja eriytyminen on ollut meneillään Suomessa jo yli 20 vuotta. Silti hallitus toisensa perään on leikannut koulutuksesta. Tämän kierteen me pysäytimme, Andersson sanoi.

Koulutuspolitiikassa tehtyjen muutosten näkyminen vie kuitenkin aikansa, joten koulutuksen resursseista on huolehdittava myös jatkossa.

-  Tosiasia kuitenkin on, ettei yhdessä kaudessa ehditä korjata vuosikymmenien virheitä.

Suurin muutos on Anderssonin mukaan se, että oppilaiden perhetausta näkyy yhä selvemmin oppimistuloksissa. Samalla koulutustason nousu on pysähtynyt, ja Suomi on lipsahtanut maailman kärkikastista samaan kategoriaan Chilen ja Turkin kanssa, mitä tulee korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuuteen väestöstä.

Viime aikojen puheet korkeakoulujen lukukausimaksuista ovat Anderssonin mukaan monella tapaa lyhytkatseisia.

-  Jos otamme käyttöön lukukausimaksut, kuinka me pidämme huolen ihmisten mahdollisuuksista opiskella ja pätevöityä työvoimapula-aloille sosiaali- ja terveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen? Kuinka varmistamme kaikkien mahdollisuuden täydentää osaamistaan ja uudelleenkouluttautua muuttuvassa maailmassa?

Andersson moitti myös puheita siitä, että oppimistulokset olisivat seurausta maahanmuuttajataustaisten lasten määrän kasvusta.

-  Lapset eivät ole vääränlaisia – koulutusjärjestelmä on, jos se ei riittävästi pysty vastaamaan vieraskielisten oppijoiden tarpeisiin, Andersson sanoi.

Vasemmistoliitto haluaa Anderssonin mukaan kohdentaa oppimisen tukeen 200 miljoonaa euroa, joilla muun muassa pienennetään opetusryhmiä, lisätään pienryhmäopetusta ja lisätään erityisopettajien määrää. Lisäksi tasa-arvorahan pysyvä valtionavustus pitää kasvattaa 80 miljoonaan.

Kirjoittaja: Nina Törnudd / STT