Hallitus puntaroi paraikaa, pitäisikö sen esimerkiksi nostaa veroja. Kyseessä olisi oiva paikka paikata huonolla tolalla olevaa valtiontaloutta. Todennäköisesti hallitus tekeekin julkista taloutta vahvistavia toimia noin 200 miljoonan euron edestä. Tämä vastaisi summaa, jolla suorat hallituksen toimet eli aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen, vaikuttavat työttömyysvakuutusmaksujen pienenemiseen.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt julkaisivat maanantaina hallitukselle avoimen kirjeen. Siinä järjestöt toteavat ykskantaan, ettei työttömyysvakuutusmaksujen alentamisvarasta saa seurata veronkorotuksia tai sosiaaliturvan rahoitusvastuiden muuttamista julkisen talouden tasapainottamiseksi.

NYT keskusteluun työttömyysvakuutusmaksuista osallistuu myös keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.

– Ymmärrän, että hallituksen on mietittävä, miten se kanavoi omista säästöpäätöksistään ensi vuonna kertyvän muutaman sadan miljoonan euron osuuden työllisyysrahaston menojen vähenemisestä julkista taloutta vahvistavaksi. Muutoin hallitusohjelman säästölistan uskottavuus alkaisi murentumaan jo ensimmäisessä budjettiriihessä, Saarikko vastaa Demokraatille sähköpostitse.

Hän toteaa myös, että on hyvä huomata, että kaikkinensa lähes 800 miljoonaan osuus hallitusohjelman koko 4 miljardin euron säästöistä kohdistuu vaalikauden aikana sosiaaliturvarahastoille, joten kysymys ei rajoitu vain ensi vuoteen.

– Nyt kun palkansaajien ja työnantajien veroluonteiset maksut ovat joka tapauksessa ensi vuonna merkittävästi keventymässä ja alennusvaran suuruus on varmasti yllättänyt myös hallituksen, niin hallituksen olisi järkevää harkita uudestaan suhtautumisensa ansiotulojen veronkevennyksen välttämättömyyteen. Mieluummin kannattaisi helpottaa sosiaali- ja terveyspalveluiden säästöpainetta, turvata suomalaisten lähipalveluita, Saarikko linjaa.

Kaiken kaikkiaan hallitus on suunnitellut puolen miljardin veronkevennyksiä alkaneella kaudella.
Työtulovähennystä kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla vuosittain, yhteensä noin 400 miljoonalla eurolla. Lisäksi vuonna 2025 otetaan käyttöön työtulovähennyksen lapsikorotus.

ANNIKA Saarikko toteaa, että erityistä herkkyyttä vallanpitäjän kannattaisi käyttää suhtautumisessaan hyvätuloisten täsmäveronalennukseen tilanteessa, jossa se tavoittelee tuntuvia säästöpäätöksiä ja työllisyyttä vahvistavia uudistuksia.

– Pidän solidaarisuusveron alentamista tässä tilanteessa vakavana virheliikkeenä, osoituksena oikeistohallituksen oikeudentajun puutteesta.

Saarikko sanoo myös, että työllisyysvakuutusmaksun alennusvara on nyt niin poikkeuksellisen suuri, että tässä yhteydessä hallituksella olisi “kaikkien aikojen tilaisuus” toteuttaa universaali ansiosidonnainen työttömyysturva osana kokonaisratkaisua. Saarikko väläytti tätä myös eilisessä Ylen A-studiossa.

– Nykytilanne on täysin kestämätön. Kaikkien palkansaajien palkasta pidätetään työttömyysvakuutusmaksuja, mutta työttömyysriskin sattuessa kohdalle, vain työttömyyskassan jäsenet ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Keskustan tavoitteena on, että palkansaajat olisivat yhdenvertaisessa asemassa, Saarikko sanoo.