Lakkovaroitus on annettu ajalle 25.5.- 31.5. Lisäksi jo käynnistetyt lisätyön, ylityön ja vuoronvaihtojen kiellot sekä hakusaarto jatkuvat.

Alan työehtosopimuskausi päättyi huhtikuun lopussa. Neuvotteluja on käyty yli kolmen kuukauden ajan. Heta-tesiä noudatetaan työsuhteissa, joissa vammainen henkilö itse tai hänen edustajansa toimii avustajan työnantajana, ja hän on järjestäytynyt Henkilökohtaisten avustajien työantajien liittoon Heta-liittoon.

Lakko kohdistuu pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) palkkaryhmän A tehtäviin.

JHL kohdistaa toimet myös Heta-liittoon järjestäytymättömiin työnantajamallin työnantajiin, jotta jatkossa yhä useampi henkilökohtainen avustaja saisi työehtosopimuksen palkka- ja työehdot turvakseen.

JHL PITÄÄ henkilökohtaisten avustajien ansiotasoa liian matalana työn vaativuuteen ja monipuolisuuteen nähden. Alan työehdot ovat myös yleisesti sosiaali- ja terveysalaa merkittävästi heikommat.

− Henkilökohtaisen avun järjestämisvastuu on hyvinvointialueilla. Suurin osa avusta tuotetaan kuitenkin työnantajamallilla, jossa vammainen itse on työnantaja avustajalleen ja hyvinvointialue rahoittaa työnantajana toimimisesta aiheutuvat kustannukset. Työehdot ovat huomattavasti heikommat kuin silloin, jos hyvinvointialueet tuottaisivat palvelun itse, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine toteaa tiedotteessa.

Hänen mukaansa työnantajina toimii myös henkilöitä, joilla ei ole riittävää kykyä työnantajana toimimiseen, esimerkiksi kehitysvammaisia tai muistisairaita.

Niemi-Laine korostaa lisäksi, että työnantajamallilla työskentelevien henkilökohtaisten avustajien asemaa ja työehtoja on parannettava, jotta vaativaan työhön on mahdollista sitoutua ja tulla myös toimeen työstä saatavalla palkalla.

HENKILÖKOHTAINEN apu on työtä vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän ja itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Henkilökohtaiset avustajat ovat apuna arjen toiminnoissa avun käyttäjän kotona ja mahdollistavat muun muassa työnteon, opiskelun ja vapaa-ajan harrastustoiminnan. Alalla työskentely vaatii jo nykyisellään hyvin paljon.

− Työ on muuttunut koko ajan monipuolisemmaksi. Muun muassa erilaiset hoidolliset tehtävät ja kommunikaatiomenetelmien osaamisen tarve ovat lisääntyneet. Tehtävien luonne voi kuitenkin vaihdella paljonkin riippuen avun käyttäjän yksilöllisistä tarpeista, JHL:n vastaava sopimusasiantuntija Laura Tuominen kertoo.

Lokakuussa voimaan astuvan uuden vammaispalvelulain myötä työn vaativuus kasvaa entisestään. Esimerkiksi niin sanotut itsehoidolliset tehtävät kuten hengityslaitteen käyttö, katetrointi, lääkkeenjako ja haavanhoito tulevat lisääntymään henkilökohtaisessa avussa.

JHL KYSYI ennen neuvottelukierrosta henkilökohtaisina avustajina työskenteleviltä jäseniltään alan työoloista ja työehtojen kehittämistarpeista. Se paljasti, että alan palkka ja vaativuus eivät kohtaa.

Työnantajamalli perustuu pitkiin työvuoroihin. JHL ei vastusta sinänsä henkilökohtaisen avun luonteeseen kuuluvia työaikajoustoja, kunhan avustajien työsuojelu toteutuu. Nykytilanteessa henkilökohtaiset avustajat eivät liiton mukaan kuitenkaan saa näistä joustoista ylityökorvausta.

Heta-tesissä työvuorot voivat olla pisimmillään jopa 48 tunnin mittaisia. Avustajien ylityöt ja niiden korvaukset määrittyisivät sote-sopimuksen mukaisesti, mikäli hyvinvointialue tuottaisi itse henkilökohtaisen avun.

– JHL katsoo, että avustajat ansaitsevat oikeudenmukaisen korvauksen siitä, että he vastaavat joustavasti avun käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin, Tuominen toteaa.

Jos hyvinvointialue tuottaisi järjestämisvastuulleen kuuluvan henkilökohtaisen avun itse, avustajien ylityöt ja niiden korvaustaso määrittyisivät sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen eli sotesopimuksen mukaan.

Työnantajamalli on tällä hetkellä yleisin tapa järjestää henkilökohtaista apua. JHL:n mukaan avustajapula on kuitenkin suuri, työsuhteet lyhimmillään vain muutaman kuukauden mittaisia ja vakituisten avustajien löytäminen on vaikeaa. Työnantajamallilla työllistyy yli 20 000 henkilökohtaista avustajaa.