Turva – Hymy

Antti Lindtman jakoi suukkoja Kehäradalla

Kuva: Pekka Tuuri
Irina Kylkilahti (vasemmalla) ja Ulla Kylkilahti saivat Vantaan Kivistössä suklaasuukot Sari Puurtiselta ja Antti Lindtmanilta.

Helsingin ja Vantaan demarit kampanjoivat viime lauantaina Kehäradan varrella. Dejunaksi nimetty kampanja järjestettiin jo kolmannen kerran. Tällä kertaa pysähdyspaikkoina olivat Pohjois-Haaga, Kivistö, Tikkurila ja Malmi. Veturinkuljettajana toimi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

Asemilla vastassa oli iloisia paikallisyhdistysten aktiiveja, jotka auttoivat jakamaan suklaasuukkoja sydämenmuotoisen radan asukkaille Flirt-junien vilistessä ohi. Samalla Dejuna-tiimi vei kehäratalaisille viestiä SDP:n vaihtoehdosta.

Kivistössä suukon saanut remonttihommiin matkalla ollut Irina Kylkilahti kommentoi, että suukon saaminen demarilta tuntuu hyvältä. Kivistön uusi asuinalue keräsi paljon kiitosta ohi kulkeneilta asukkailta. Suukon saaminen nosti monelle hymyn kasvoille.

Dejuna-kampanjoinnin alullepanija Hannele Siika-Aho kertoi idean junakampanjoinnista saaneen alkunsa aiemmin järjestetystä Debaari nimisestä baarikierroskampanjasta. Junakampanjointi tavoittaa monia ihmisiä ja on helppoa.

– Ajateltiin, että mitä jos lähdettäisiin junalla liikkeelle. Olemme saaneet hyvää palautetta myös siitä, että kampanjoimme vaalien välilläkin, Siika-Aho naurahtaa.

Helsingin sisäisiltä matkoilta Kehäradalle, rantaradalle ja pääradalle levinnyttä Dejunaa organisoivat Siika-Ahon lisäksi Arzu Çaydam-Lehtonen, Pirjo Kivistö ja Mika Taberman ja lukuisat muut aktiivit.

Antti Lindtman puhumassa Tikkurilan markkinoiden yhteydessä Kahvila Merjassa. (Kuva: Pekka Tuuri)

Antti Lindtman puhumassa Tikkurilan markkinoiden yhteydessä Kahvila Merjassa. (Kuva: Pekka Tuuri)

Seuraavan kerran Dejuna-kampanja järjestetään rantaradalla marraskuussa, jolloin veturinkuljettajana toimii europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari.

Pekka Tuuri

Kuntaliiton valtuuskuntaan Uudeltamaalta Joona Räsänen, Kimmo Kiljunen ja Irma Pahlman

Suomen Kuntaliiton valtuuskuntaan on valittu eilen 76 jäsentä, joista yksi edustaa Ahvenanmaan maakuntaa. Demareita valittiin yhteensä 17, joista Uudeltamaalta kolme: Kimmo Kiljunen, Irma Pahlman ja Joona Räsänen. Kiljunen on entinen kansanedustaja ja yksi Vantaan ääniharavista kevään 2017 kuntavaaleissa. Pahlman taas keräsi eniten ääniä kuntavaaleissa Hyvinkäällä, kuten myös kansanedustaja Räsänen Lohjalta.

Kuntaliiton ylin toimielin on vuodesta 2018 alkaen nimeltään valtuuskunta, aiemmin liiton ylintä päättävää toimielintä kutsuttiin valtuustoksi.

Valtuuskunnan jäsenten ja varajäsenten tulee olla kunnan valtuutettuja. Valtuuskunnan jäsenten vaali toimitetaan vaalipiireittäin. Vaalipiirit ovat samat kuin eduskuntavaalien vaalipiirit. Kuntaliiton valtuuskunnan toimikausi on neljä vuotta. Uusi valtuuskunta valitsee puheenjohtajansa sekä Kuntaliiton hallituksen seuraavalle nelivuotiskaudelle ensimmäisessä kokouksessaan 15.2.2018.

Vuoden 2018 valtuuskuntapaikat jakautuvat puolueiden välillä kuntavaalien vaalitulosten perusteella. Kokoomuksella on valtuuskunnassa eniten paikkoja, 19 paikkaa. Seuraavaksi eniten paikkoja valtuuskuntaan oli Sosialidemokraateila sekä Keskustalla, molemmilla 17 paikkaa.

Vuoden 2018 valtuuskuntapaikat puolueittain:

KOK               19
SDP               17
KESK             17
VIHR              8
VAS                5
PS                  4
RKP                3
KD                  2

Ahvenanmaan maakunta 1

Keskustelua aiheesta

Vaihdevika korjattu Tikkurilan ja Keravan välillä – junaliikenne palautumassa normaaliksi

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
K- ja N-junaliikenteessä on häiriöitä.

Vaihdevika Tikkurilan ja Keravan välillä on korjattu, kertoo Liikenneviraston rataliikennekeskus. Junaliikenne on palautumassa normaaliksi.

Liikenneviraston mukaan yksittäisten lähiliikennejunien myöhästymiset ja peruutukset ovat kuitenkin mahdollisia.

Rataliikennekeskuksen mukaan kehäradan junat ajavat normaalisti.

STT

Juttua päivitetty.

Kokoomuksen kansanedustaja valittiin Nurmijärven kunnanjohtajaksi

Kuva: Lehtikuva

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä on valittu Nurmijärven kunnanjohtajaksi. Kunnanvaltuusto päätti asiasta tämäniltaisessa kokouksessaan. Nykyinen kunnanjohtaja Kimmo Behm jää tehtävästään vanhuuseläkkeelle.

Mäkelä haluaa tehdä kunnasta elinvoimaisen paikan asua.

– Nykypäivän kunnallishallinto ei voi toimia ilman läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Tulemme tarkastelemaan kaikki toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtuuston työstämä strategia tulee antamaan vahvan työkalun tehtävän hoitamiseen, hän arvioi.

Nurmijärveltä kotoisin oleva Mäkelä on toiminut kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 2007 lähtien. Hän on toiminut myös Nurmijärven kunnanhallituksen puheenjohtajana ja Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtajana.

Tuleva kunnanjohtaja uskoo Nurmijärven vahvaan tulevaisuuteen kasvukuntana, kaupallisten palveluiden alueena ja kulttuuripitäjänä.

– Nurmijärvellä on kaikki avaimet menestykseen jo kokonsa puolesta. Meitä ei vaivaa pieniä kuntia vaivaavat ylitsepääsemättömät taloudelliset haasteet. Myöskään suurta kuntaa vaivaavat kankeat rakenteet eivät ole meille ongelma. Hyvinvoiva ja sitoutunut työyhteisö on edellytys tavoitteiden täyttämiseksi, Mäkelä summaa.

Keskustelua aiheesta

Porvoolta täystyrmäys valinnanvapaudelle – ”Olisi toivottavaa, että nykyhallituksen mammuttiuudistus ei menisi nykymuodossaan maaliin.”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Valinnanvapauslainsäädännöstä on keskusteltu viime aikoina aktiivisesti kuntien valtuustoissa. Taustalla on maan hallituksen sote-uudistuksen viimeinen lakikokonaisuus, ns. valinnanvapausmalli, joka on nyt lausuntokierroksella.

Porvoossa virkamieskunnan pohjaesitys oli melko kriittinen, mutta paikalliset Demarit ja Vihreät halusivat tehdä lausunnosta pohjaakin kriittisemmän. Tästä syystä kaupunginhallitus äänesti asiasta pari viikkoa sitten, jolloin Demareiden ja Vihreiden yhteinen esitys voitti äänin 7-5. Kriittisempää lausuntoa kannatti demareiden ja vihreiden lisäksi myös osa RKP:n edustajista.

Keskiviikkona aiheesta keskusteltiin valtuustossa, jolloin esille nousi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) lausunto, jossa todetaan, että mikäli lakiesitys menee sellaisenaan läpi tulee Porvoon sairaalan elintärkeä päivystystoiminta loppumaan. Porvoon sairaalan päivystys palvelee tällä hetkellä noin 15 000 asukasta vuosittain.

Itäuusmaalaisten terveys, ja jopa henki, on vaarassa jos maan hallituksen kaavailema sote-uudistus menee maaliin.

Porvoolainen valtuutettu ja sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Tapani Eskola (sd.) kertoi kuinka useiden asiantuntijoiden mielestä sote-uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista (hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuutta parantaminen sekä kustannusten hillintä) edetään täysin päinvastaiseen suuntaan. Eskolan mukaan yksilöt ajetaan valinnanvapauskorulauseilla koristeltujen tuottajapörriäisten saaliiksi.

Myös valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Anette Karlsson (sd.) piti puheenvuoron valinnanvapausmallin ongelmista. Hän nosti esille huolen Porvoon sairaalan tulevaisuudesta ja lopuksi hän vielä  vetosi hallituspuolueiden edustajiin:

Ottakaa yhteyttä teidän ministereihin ja koittakaa takoa järkeä heidän päähän, tätä valinnavapausmallia ei missään nimessä tule viedä maaliin. Ei anneta maan hallituksen vaarantaa Porvoon sairaalaa ja heikentää suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita mammuttihankkeella.

Kyseinen puheenvuoro innoitti myös hallituspuolueen edustavan valtuutetun avaamaan sanaisen arkkunsa, mutta vastaesitystä Demareiden ja Vihreiden valmistelemalle ja kaupunginhallituksessa hyväksytylle todella kriittiselle lausunnolle ei tullut.

Porvoon valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä kriittisen lausunnon ministeriölle lähetettäväksi. Porvoo on yksi Suomen suurista kaupungeista ja Itäuusmaalaiset toivovat, että alueen lausunnot painavat vaakakupissa kun maan hallitus pohtii alkuvuodesta miten valinnanvapautta lähdetään edistämään. Porvoon ja itäuusmaalaisten kannalta olisi toivottavaa, että nykyhallituksen mammuttiuudistus ei menisi nykymuodossaan maaliin.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Espoon demareilta tiukka vaatimus: ”Koulujen ja päiväkotien terveellinen oppimisympäristö on saatava kuntoon nopeasti”

Kuva: Kirsi Nyqvist

Espoon demarien edustajisto valitsi syyskokouksessaan viime lauantaina yhdistykselle hallituksen vuodelle 2018. Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Jukka Vilske. Väistyvä puheenjohtaja Joni Vainikainen on iloinen valinnasta.

–Hänellä on kokemusta ja varmuutta hoitaa vaativat puheenjohtajan tehtävät, Vainikainen toteaa tiedotteessa.

Vilske toimii parhaillaan muun muassa kaupungin hallituksen varajäsenenä sekä kaupungin hallituksen edustajana opetus-ja varhaiskasvatuslautakunnassa.

–Koulujen ja päiväkotien terveellinen oppimisympäristö on saatava kuntoon nopeasti, tähän on varattava riittävät resurssit heti, Vilske vaatii.

Espoon demarit painottavat, että kasvavan vanhusväestön tarpeet on myös muistettava. Lisäksi on syytä huomioida Espoon kasvun vaikutukset. Demarit edellyttävät, että kaupunkirakentamisen tiivistyessä entisestään, on lähivirkistysalueet turvattava.

Varapuheenjohtajaksi edustajiston kokous valitsi yksimielisesti Liisa Kivekkään. Hallituksen jäseniksi valittiin Sami Lehtonen, Jarkko Rahkonen, Ralf Norrman, Kristiina Lindroos, Ari Paukku, Juhani Mäntylä, Timo Rauhanen, Mika Hentunen, Ville Kopra ja Antti Aarnio.

Espoon demareiden tulevaisuudennäkymiin kuuluu ensi vuonna muun muassa loppuvuoden maakuntavaaleihin valmistautuminen.

–Tammikuun ensimmäinen tehtävä on kuitenkin Tuula Haataisen vaalikampanja, Espoon demarit kuvailevat.

Keskustelua aiheesta