Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Antti Rinne: “Haaviston Pekka teki tahallaan sen”

Nora Vilva
Antti Rinne.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) paljasti hiljattain Ilta-Sanomien ja konfliktinratkaisu­järjestö CMI:n järjestämässä paneelissa yksityiskohdan Säätytalolla kesällä 2019 käydyistä hallitusneuvotteluista. Mutta oliko se totta?

Johannes Ijäs

Demokraatti

– Muistan (Antti) Rinteen (sd.) hallituksen alkumetrit neuvotteluissa Säätytalolla, jossa fläppitaululla luki ”rahaa on”. Ja tätä on sitten noudatettu, Haavisto sanoi tilaisuudessa.

Oppositio pyrki ottamaan Haaviston kertomasta kaiken irti.

Myöhemmin on kuitenkin tarkentunut, että “rahaa on” -ilmaisu oli keskustan sisäpiirivitsi ja fläppitaulu oli sijoitettu keskustan hallitus­neuvotteluissa käyttämään Säätytalon huoneeseen.

Nykyisin eduskunnan varapuhemiehenä toimiva Antti Rinne kommentoi tänään Haaviston sanomisia medialle. Ilta-Sanomien toimittajan kysyessä asiaa Rinne sanoi, että Haavisto pyrki vaikuttamaan väärällä väitteellään tulevaan vaalitulokseen.

– Minun mielestäni Haaviston Pekka teki tahallaan sen, että halusi synnyttää sellaisen mielikuvan vaalipelossa -demarit vievät heidän äänestäjiään. Hän väitti että tällainen rahaa on -taulu olisi ollut jossain ja antoi vielä ymmärtää, että se ohjasi neuvotteluja. Rahaa on -taulua en ole koskaan nähnyt missään enkä ole kuullutkaan sellaisen olemisesta missään tilassa eikä minulle ole kukaan sanonut, että meillä olisi ollut hirveästi ylimääräistä käyttää rahaa, Rinne sanoi.

RINNE palautti mieliin myös, miten hänen vetämät ilmiöpohjaiset hallitusneuvottelut vuonna 2019 oli rakennettu. Neuvotteluissa istui ryhmiä, jotka tekivät töitä eri ilmiöiden pohjalta.

– Sovittiin ihan heti alkuun tulevien hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa, että me menemme järjestyksessä, jossa on ensin ilmiöiden ja ongelmien tai haasteiden ratkaisuvaihe. Sen jälkeen tulee sitten vaihe, paljonko meillä on rahaa ylipäätään käytettävissä. Se syy, minkä takia silloin sanoin, etten halua kamreereita paikan päälle nyt, on se, että se ei kahlitse ratkaisujen tekemistä. Mutta se realismi oli kaikilla tiedossa koko ajan, että taloudellinen todellisuus tulee jossain vaiheessa vastaan, Rinne toteaa.

– Me päätimme taloudellisen kokonaisuuden kannalta niin, että me voimme miljardi euroa lisätä pysyviä menoja ja sitten tehdä investointeja tulevaisuuteen kertaluonteisilla menoilla, jos hallituskauden aikana päästään 75 prosenttiin työllisyysasteessa.

– Jos nyt poistaa ne toimenpiteet, jotka on tehty koronan takia, poistaa armeijaan erityisesti liittyvät rahat sodan jälkeen ja muutaman asian, jotka ovat turvanneet hallituksen yhtenäisyyttä, tosiasia on se, että se miljardi euro, jonka päätimme on toteutettu ja työllisyysaste on karkeasti ottaen 75 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että ne alkuperäiset hallitusohjelmaan rakennetut premissit pitivät paikkaansa.

Rinne arvelee myös, että vähintään 95 % päätöksistä ottaa lisävelkaa koronan hoitoon tai Puolustusvoimien menoihin on puhtaasti kaikkien puolueiden hyväksymää rahankäyttöä.

– Se on ihan höpöhöpötouhua, että eivät olisi olleet mukana.

Rinne sanoi toimittajille myös, että Suomi on velkaantunut 2000-luvun alkupuolelta lähtien ja 2/3 valtion korkomenoja nostavasta velasta on tehty ennen nykyistä vaalikautta.

– 40 miljardia on tehty tällä vaalikaudella äsken kuvatulla perusteella. 1/3 korkojen noususta on tämän hallituksen syytä.

– En nähnyt sellaista eikä sellaista henkeä kyllä ollut missään vaiheessa, että rahaa on. Kaikki tiesivät, että se tulee eteen se paikka, että rahaa ei ole.

Iltalehti kertoi ensimmäisenä jo 13.2., että fläppitaulu oli keskustan huoneessa ja Antti Rinne kommentoi lehdelle jo tuolloin, että “rahaa on” -sanat ovat absurdit hallitusneuvotteluprosessin näkökulmasta.

Uutiseen lisätty viimeinen virke 2.3. kello 10.01.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE