Eduskunnan 1. varapuhemies Antti Rinne (sd.) sanoo olevansa ylpeä pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksesta. Sen jälkeen, kun Rinne jätti pääministerin tehtävät, on hallituksen syliin tullut kriisiä toisen perään.

– Ensin pitkä pandemia ja nyt Venäjän raukkamainen hyökkäyssota Ukrainaan ja siihen liittyvä energiakriisi. Olen ollut erittäin ylpeä siitä, miten hallitus on Sannan johdolla osoittanut, että nuoret ihmiset kykenevät ottamaan hyvin vastuun ja viemään asioita eteenpäin hyvin järkevällä ja perehtyvällä tavalla, Rinne sanoo.

Osoitus hyvästä otteesta on sekin, että kriisien keskellä on myös kyetty viemään läpi hallitusohjelmaa.

HISTORIALLINEN eduskuntavaalivoitto on tuolloin puolueen puheenjohtajana toimineelle Antti Rinteelle viime vuosien upeimpia hetkiä. SDP nousi pääministeripuolueeksi ensi kerran 16 vuoteen ja sosialidemokraateille avautui aitiopaikka vaikuttaa yhteiskuntaan.

Hallitusohjelmaa rakennettiin uudella tavalla, kun Rinne toi neuvotteluihin työkaluksi SDP:n pitkän ajan suunnitelmien mukaisesti ilmiöpohjaisen valmistelun. Siihen osallistettiin iso joukko kansanedustajia, heidän avustajiaan ja erityisasiantuntijoita.

– Neuvotteluprosessiin liittyneestä julkisesta keskustelusta huolimatta olen saanut äärettömän paljon kiitosta tavasta, jolla neuvottelu hoidettiin. Ihmiset kokivat sen vaikuttaneen ohjelman sisältöön. Pystyimme vastaamaan sillä hetkellä sellaisiin isoihin asioihin, jotka vaativat yhteiskunnallista ratkaisua, Rinne kertaa.

Talouspolitiikkaan tehtiin iso muutos, kun lähtökohdaksi sille otettiin vastasyklisyys, jossa huonoina aikoina taloutta vahvistetaan elvyttämällä. Ensimmäisen kerran tehtiin myös miljardin euron varaus kriisejä varten.

– Tietysti osoittautui, että miljardi on aika pieni raha, kun tulee todellinen kriisi. Mutta ensimmäistä kertaa oli sellainen ajatus, että meidän kannattaa varautua tuntemattomaan myös talouspolitiikassa, ettei rahojen suhteen tulla yllätetyksi housut kintuissa. Minusta se oli todella järkevää ajattelua, Rinne sanoo.

Hallitusohjelmaan kirjattiin myös perustavaa laatua olevia rakenteellisia muutoksia, kuten sote-uudistus ja oppivelvollisuusiän nostaminen. Pienituloisten eläkeläisten asemaa ryhdyttiin parantamaan tasokorotuksin, vietiin lakiin hoitajamitoitus ja hoitotakuu, Rinne listaa.

– Hoitajamitoituksen toteuttaminen vaatii ponnistelua. Tunnistamme ongelmat, joita hoitajien määrään liittyy. On saatava lisää koulutusta, uusia tekijöitä ja alalta lähteneet hoitajat taas kiinnostumaan hoitotyöstä. Se on tosi iso haaste, mutta ilman hoitajamitoitusta ei olisi toivoakaan, että asia saataisiin kuntoon, Rinne sanoo.

Hallitustaipaleella läpi viedyistä uudistuksista Rinne iloitsee aivan erityisesti oppivelvollisuuden laajentamisesta.

– Siitä olen ylpein, että kaikki suomalaiset nuoret saavat tästä vuodesta eteenpäin itselleen toisen asteen koulutuksen lukiossa tai ammattikoulussa, hän sanoo.

Hän muistuttaa, että kaikki keinot suomalaisten koulutustason ja työllisyyden parantamiseksi ovat tarpeen, jotta hyvinvointivaltion palveluista pystytään huolehtimaan väestön ikärakenteen muuttuessa.

DEMOKRAATIN arkistosta löytyy helmi kymmenen vuoden takaa. Siinä syntymäpäivähaastattelussa on 50 vuotta täyttävä Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne. Mitä mahtaisi tuo kaveri tuumia nyt, jos näkisi tähän päivään?

– Kymmenen vuotta on hirveän pitkä aika nähdä eteenpäin. Yksi suuntaus, joka kuitenkin jo silloin näkyi ja on vahvistunut näiden vuosien aikana, on se, että työnantajapuolella tahto yhteiseen sopimiseen on heikentynyt.

Rinne katsoo, että vuosien mittaan lisääntynyt työnantajapuolen pyristely irti laajoista työehtosopimuksista ja haaveet yhä paikallisemmasta sopimisesta on vienyt työmarkkinat tähän poikkeukselliseen jännittyneeseen tilanteeseen, jossa nyt ollaan.

– Siellä on mielestäni paljon sellaista ideologista, jossa unohdetaan, että näin pieni kansakunta tarvitsee syvää yhteistä näkemystä ja ymmärrystä, jotta se voi globaalissa taloudessa viennin näkökulmasta pärjätä, Rinne sanoo.

Rinteen mielestä työmarkkinaosapuolten – hänen itsensäkin – olisi varmasti pitänyt tehdä enemmän sen eteen, ettei tähän olisi tultu. Mitä se enemmän olisi voinut olla?

Ehkä avoimempi asenne neuvottelupöytään tullessa, Rinne arvioi. Neuvotteluihin on kenties puolin ja toisin tultu liian usein valmis ratkaisu kourassa. Sen sijaan olisi voitu ensin tunnistaa asiat, jotka kaipaavat korjaamista ja ryhdytty sitten yhdessä etsimään keinoja ongelmien korjaamiseen.

– Huomasin itse, että parhaat tulokset neuvotteluissa sai aina niin, että perusteli, miksi olemme tätä mieltä, miksi asia on ongelma jäsenillemme ja miksi se pitää pystyä tavalla tai toisella ratkaisemaan, Rinne kuvailee.

Hän ei tarkoita, etteivätkö nykyisetkin työmarkkinajohtajat tätä osaisi ja oivaltaisi, vaan hän painottaa, että kuluneiden vuosien aikana siihen olisi voinut olla tarpeen kiinnittää vielä enemmän huomiota.

– NUORELTA tuntuu. Ikä on numeroita, kysymys on asenteesta. Meille tuli pari vuotta sitten rescuekoira Sisu, joka on pistänyt liikettä meihin molempiin Hetan kanssa, Antti Rinne vastaa kysymykseen, miltä tuntuu ”pyöreitä” täyttäessä.

Viime vuosiin on mahtunut monenlaista – sekä hyviä että vaikeita hetkiä niin työssä kuin elämässä ylipäätään. Mitä näistä kokemuksista on jäänyt käteen?

– En pysty sieltä hirveästi yksittäisiä kohokohtia tai epäonnistumisia nostamaan. Näihin töihin, joissa olen ollut, kuuluu se, että välillä on hyvää myötätuulta ja välillä tosi rankasti vastatuulta. Jos nostan sieltä jotain sellaista opittavaa, joka on synnyttänyt tähän hetkeen jonkin merkittävän ajatuksen, niin se liittyy hyvinvointialueiden syntyyn ja omaan sairastumiseen, Rinne sanoo.

– Tämä on asia, josta on puhuttava paljon nykyistä enemmän ja joka ratkaisee sen, onnistuuko sote-uudistus loppuun asti vai ei, hän jatkaa.

Erikoissairaanhoitoon on Suomessa satsattu viimeisten 20-30 vuoden aikana selvästi enemmän kuin perusterveydenhuoltoon. Erikoissairaanhoito toimiikin siksi äärettömän hyvin, Rinne sanoo omakohtaiseen kokemukseensa viitaten.

– Kun joudut teholle, saat tässä maassa kaikkein parhaimman hoidon, mitä maailmassa voi oikeastaan saada. Kun erikoissairaanhoitoon joutuu – tai pääsee – homma pelaa, mutta tavallinen lääkäriin pääsy ja ongelmien ennaltaehkäisy on jäänyt mopen osalle, Rinne sanoo.

Rinne antaa esimerkin, mitä ennaltaehkäisy ja hoidon oikea-aikaisuus olisi voinut hänen kohdallaan tarkoittaa. Rinne sairastui lomamatkallaan joulukuussa 2018. Hän sai sydäninfarktin ja oli tehohoidossa Espanjassa 11 päivää ja vielä kuusi päivää teholla Suomessakin. Kalliiksi tuli pitkine kuntoutuksineen kaikkineen, eikä Rinne nyt puhu inhimillisestä hinnasta. Pelkästään tehohoidon vuorokausihinta on 3500 euron tietämillä.

– Jos olisi ollut vaikka aikuisneuvola, jossa pitäisi kerran vuodessa käydä, niin siellä olisi varmasti tsekattu, että miksi naamani on vähän harmaa ja huulet sinertävät. Olisi tehty rasitustesti ja varjoainekuvauksella olisi selvinnyt, että pallolaajennus tarvitaan. Jos se olisi tehty ajoissa, olisin sitonut yhden hoitajan ja lääkärin aikaa muutaman tunnin ja toimenpiteen hinta olisi ollut alle tuhat euroa. Olisin ollut sillä kunnossa ilman pysyviä ongelmia ja ilman pitkää sairaslomaa, Rinne kuvailee.

Rinne kertoo Kiljavan kuntoutusylilääkärin todenneen, että miljardin euron satsaus ennaltaehkäisyyn ja osin kuntoutukseen takaisi nopeasti kolmen tai neljän miljardin euron säästöt ilman, että mistään palveluista tarvitsee leikata pätkääkään. Rinne huomauttaa, että myös sosiaalipalvelujen puolella ennaltaehkäisyllä on merkitystä. Hän pohtii, että esimerkiksi perheiden arjen tueksi tarjottavat kotipalvelut voisivat ehkäistä ongelmien kasaantumista ja lastensuojelun tarvetta.

– Nyt kun hyvinvointialueet aloittavat, olisi mielestäni järkevää miettiä, josko niille annettaisiin muutamaksi vuodeksi vielä ylimääräistä rahoitusta korvamerkittynä ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen, Rinne sanoo.

ANTTI RINNE on toiminut viime vuodet eduskunnan 1.varapuhemiehenä. Hän kertoo viihtyneensä tehtävässä hyvin, mutta myöntää myös kaipaavansa työtä, jossa pystyy omilla päätöksillä vaikuttamaan suoremmin yhteiskunnan kehitykseen. Puhemiespesti on kuitenkin tuonut mukanaan myös hyvää, kuten ensimmäiset useamman viikon yhtäjaksoiset kesälomat.

– Aiemmissa tehtävissä se ei ole ollut mahdollista. Ostimme Hetan kanssa Iniöstä kesämökin, josta olemme haaveilleet toistakymmentä vuotta, kun olemme purjehtineet ja olleet vierasvenesatamissa. Että olisi paikka, jossa voisi rauhassa saunoa ja olla purjehdusten välillä, Rinne kertoo.

Vaikka miehen iässä numerot ovat lisääntyneet, ei palo yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen ole millään tavalla vähentynyt. Siksi Antti Rinne lähtee ehdolle eduskuntavaaleihin. Se on hänen mielestään myös reilua, että ihmiset pääsevät äänestämällä arvioimaan hänen työtään. Onhan hän kuitenkin ollut keskeisessä roolissa hallitusohjelman tekemisessä. Millaista vaalikeskustelua Rinne ennustaa?

– Ihan varmasti energia ja hintojen nousu puhuttavat, samoin turvallisuustilanne Suomessa ja Euroopassa laajemmin. Hyvinvointialueiden aloittaessa ihmisten palvelutarpeisiin vastaaminen, rahojen riittävyys ja toiminnan rakenteiden aito muuttaminen nousevat uskoakseni myös keskusteluun. Rahoittaahan ja ohjaahan valtio sotea.

Ajatuksia hallituspohjasta kysyessä Rinne vastaa, että vaalimenestys on tietysti keskeinen asia hallitukseen osallistumisessa.

– Jos menestymme, olemme ykkösiä tai ihan kärkipaikoilla, niin arvioni on, että ilman muuta menemme hallitukseen, kun löytyy sopiva pohja. Mielestäni, jos suomalaisia puolueita miettii, ne ovat ehkä yhtä lukuun ottamatta lähtökohtaisesti hyvin keskenään yhteensovitettavissa ideologisista ja poliittisista näkemyseroista huolimatta, Rinne sanoo.

Ei ole yllätys, että pitkän linjan yhteisen sopimisen kulttuurin puolestapuhuja uskoo hallitusneuvotteluissakin samaan reseptiin kuin muissa neuvottelupöydissä. Löydetään ensin ne yhdistävät asiat, jotka yksissä tuumin halutaan korjata.

– Kun hallitusohjelmaa rakentaessa pysytään niissä tarpeeksi isoissa asioissa ja vasta niistä sitten lähestytään yksittäisiä asioita tarkemmin, niin onnistutaan.

Merkkipäivänä 3.11. kakkukahvit SDP:n puoluetoimistolla (Siltasaarenkatu 18-20 C, Helsinki) kello 16-18. Tilaisuus on kaikille avoin, mutta ennakko-ilmoittautumiset pyydetään sähköpostitse hanna.kivimaki@eduskunta.fi.

Päivänsankari ei toivo kukkia, puheita eikä lahjoja. Mahdolliset muistamiset saa halutessaan ohjata Rientolan työväentalon korjausrahastoon FI82 5282 0120 169485, tekstiviitteeksi Rientola