– Hallituksen tärkeimpiä tavoitteita on, että reilusti nykyistä useampi työikäinen, osin tai täysin työkykyinen ihminen on joko työssä tai yrittäjänä toteuttamassa unelmiaan ja osallistumassa Suomen kehittämiseen. Tämä on se syy, miksi olemme asettaneet hyvin kunnianhimoisen työllisyystavoitteen. Työllisyystavoitteemme ei toteudu ilman yrittäjyyttä, koska ilman yrityksiä ja yrittäjiä meillä ei ole työpaikkoja.

Rinne puhui tänään Yrittäjyysfoorumissa hallituksen yrittäjyysstrategian käynnistämisen johdosta.

– Yrittäjyyden hyväksi hallitusohjelmassa on päätetty koota yrittäjyyttä koskevat asiat yhden sateenvarjon alle: yrittäjyysstrategiaksi. Voidaan sanoa, että strategian avulla tämä hallitus tulee muodostamaan johdonmukaisen yrittäjyyspolitiikan, jossa asioita koordinoidaan ja niiden edistymistä seurataan.

– Mielestäni hyvä ja realistinen tavoite meille on pyrkiä tekemään Suomesta Pohjoismaiden paras paikka yrittää.

Rinteen mukaan pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta eivät hyödy vain yksilöt vaan myös yrittäjät ja yritykset.

– Vertailukohtana voidaan pitää monia maita, joissa toimintaympäristö ei useinkaan ole taloudellisesti yhtään sen edullisempi, kun huomioidaan kaikki yksityiset vakuutukset, joita yrittäjän on itselleen ja työntekijöilleen kustannettava.

Rinteen mukaan tehokkaasti toimiva hyvinvointivaltio tarjoaa hyvin kilpailukykyisen toimintaympäristön yrityksille.

– Se on yksi merkittävä syy sille, että hallitus panostaa koulutukseen ja osaamiseen – eli Suomen tärkeimpään kilpailukykytekijään – ensi vuonna 350 miljoonaa euroa lisää rahaa. Yhteiskuntamallimme luo edellytykset tarjota yrityksille vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön. Vaikka päivän politiikassa välillä kiehuu, on meillä kuitenkin hyvin laaja konsensus yhteiskunnassa muun muassa siitä, että yrittämisen edellytykset pidetään kunnossa.

Rinne sanoo, että yrittäjyysstrategiassa tulee kyetä tunnistamaan suurimmat kasvun, yrittämisen ja työllistämisen pullonkaulat.

– Ensinnäkin tarvitsemme kokonaisarvion yrittäjäksi aikovan riskeistä tilanteessa, jossa yritys ei lähdekään lentoon vaan tuloksena on lopettaminen. Yrittämiseen liittyy olennaisena osana se, että ihmisellä on rohkeutta ja halua kehittää omia ideoitaan. Halukkuuteen testata omia ideoitaan vaikuttaa taas keskeisesti se, mitä tapahtuu, jos yritys ei lähdekään toimintaan halutulla tavalla. Joskus näin käy.

Rinne huomauttaa, että hyvinvointivaltion ideana on nimenomaan se, että ihmisten ei tarvitse pelätä epäonnistumista ja että mahdollinen epäonnistuminen ei poista mahdollisuutta onnistua uudestaan.

– Hallitusohjelmassa halutaan kehittää uuden alun toimintamallia. Lainsäädäntömme kehittämistarpeita arvioidaan perustuen kansainväliseen vertailuun. Konkurssitilanteiden käsittelyn tulee olla oikeustajun mukaisia ja riskinottamisen mahdollistavia.

Lisäksi Rinne sanoo, että työnantajayrittäjyyttä on syytä edistää muun muassa lisäämällä merkittävästi yrittäjien työsuhdeneuvontaa.  Ensi vuonna käynnistyy myös ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukikokeilu.

– Tähän rekrykokeiluun olemme esittäneet määrärahoja ensi vuoden budjettiin. Kokeilu on syytä toteuttaa siten, että sen tuloksia voidaan luotettavasti arvioida. Toivon että sen esimerkin voimalla yhä useampi pienyrittäjä pystyisi ja uskaltaisi palkata ensimmäisen työkaverin tai uusia työkavereita yritykseensä.

Työvoimapulasta pääministeri totesi, että ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan aikaisempaa parempia työvoimapalveluja, joilla kannustetaan ja autetaan työttömiä avoimiin työpaikkoihin.

– Myös ulkomaista työvoimaa tarvitaan. Meidän on nopeutettava työlupien saamista tilanteissa, joissa harkintaan ei liity mitään ylimääräistä huomioon otettavaa. Tavoitteena tulee olla ensimmäisessä vaiheessa yhden kuukauden maksimikäsittelyaika.

Rinne kertoo, että työperäisen maahanmuuton valmistelu tullaan siirtämään työ- ja elinkeinoministeriöön ensi vuoden alusta lähtien.

– Muihin Pohjoismaihin ja Euroopan kärkimaihin verrattuna Suomi on ollut osaajien tavoitteellisessa houkuttelussa suoraan sanottuna hyvin hidasliikkeinen. Nyt kun tätä lähdetään muuttamaan aktiivisempaan suuntaan, oma lähtökohtani on se, että yhdessä eri sidosryhmien – kuten yritysten – kanssa on ensin luotava osaamisen tilannekuva Suomesta, josta käyvät ilmi ne alat ja osaamiset joihin tarvitsemme lisää voimavaroja.

– Tämän perusteella suuntaamme toimenpiteitämme siten, että osaamisen kapeikkoja täyttämään joko kehitetään omaa koulutustarjontaamme tai saadaan houkuteltua ulkomaista osaavaa työvoimaa. Tavoitteena on huolehtia osaamisen huoltovarmuudesta globaalissa taloudessa.