Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Arkkipiispa kritisoi hallitusohjelmaa: “Työmarkkinakelpoisuus näyttää nousseen rinnasteiseksi yhteiskuntakelpoisuudelle”

LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Helsingin Haagan seurakunta otti hiljattain some-tilillään kantaa hallituksen politiikkaan. Asiasta heräsi paljon keskustelua. Kirkkoa muun muassa syytettiin politikoinnista.

Demokraatti

Demokraatti

Seurakunta siteerasi viestipalvelu X:ssä Raamattua ja otti sitten kantaa hallituspolitiikkaan.

– “Jokaiselle, jolla on, annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on.” Mt. 25: 29 Tämä sana näyttää käyvän synkällä tavalla toteen #hallitus politiikassa. On jumalatonta leikata jo valmiiksi pienituloisilta ja heikossa asemassa olevilta, seurakunnasta päivitettiin.

HELSINGIN hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo ei ottanut Helsingin Sanomissa suoraan kantaa Haagan seurakunnan toimintaan. Hän totesi, että kirkon työhön kuuluu arvokeskustelu, ja että joskus sellainen keskustelu sivuaa myös politiikkaa.

– Paikallisen seurakunnan ei kuitenkaan pitäisi tehdä puoluepoliittisia kannanottoja, Laajasalo linjasi lehdelle.

– Yksittäisten työntekijöiden puoluepoliittiset kannanotot pitää tehdä omalla nimellä ja naamalla, hän lisäsi.

Laajasalon mukaan “viestin täytyy olla yksiselitteisesti se, että kirkko on kaikkia varten”.

ARKKIPIISPA Tapio Luoma näyttää olevan eri kannalla.

Kirkon nettisivujen mukaan Luoma pitää seurakuntien ja asiantuntijoiden ulostuloja arvokkaana osallistumisena yhteiskunnalliseen keskusteluun. Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan kirkko ei saa vaieta köyhyydestä yhteiskunnassa. Hän korostaa, että ihmisen arvo ei typisty työmarkkinakelpoisuuteen tai kuluttamiseen.

Arkkipiispan nettisivuilla tänään julkaistun kirjoituksen mukaan oikeus ja mahdollisuus työn tekemiseen ovat tärkeitä painotuksia, mutta niistä on tullut hallitusohjelman mukaan yhteiskunnan keskeisimpiä hyveitä.

– Korostaessaan yksilön oikeutta edistää itsensä kannalta hyviä ratkaisuja hallitus olettaa, että kaikilla on yhdenvertaiset lähtökohdat itsensä kannalta hyvien ratkaisujen tavoittelemiseen. Oikeus ja mahdollisuus työn tekemiseen ovat tärkeitä painotuksia, mutta niistä on tullut hallitusohjelman mukaan yhteiskunnan keskeisimpiä hyveitä. Yhteiskunnallinen toimijuus on sidottu niin voimakkaasti työn tekemiseen ja kuluttamiseen, että työmarkkinakelpoisuus näyttää nousseen rinnasteiseksi yhteiskuntakelpoisuudelle, arkkipiispa huolehtii ja painottaa, että kirkon näkökulmasta ihmistä ei voi tarkastella ainoastaan tai edes ensisijaisesti työmarkkinakelpoisuuden näkökulmasta.

– Luterilaisessa kirkossa on perinteisesti korostettu työn arvoa. Ihmisen arvo on kuitenkin aina työn arvoa suurempi. Sitä ei mitata sillä, millaista hyötyä ihminen yhteiskunnalle tuottaa. Ihmisarvon korostaminen ja kunnioittaminen on kirkon ihmiskuvalle keskeistä. Oikeusvaltiossa ihmisarvon kunnioittaminen näkyy ihmisoikeuksien aktiivisena edistämisenä, arkkipiispa sanoo.

Luoma näkee myös huolestuttavana piirteenä hallitusohjelmassa sen, että työn ja osallisuuden suhde on erityisen keskeinen hallitusohjelman maahanmuuttoa käsittelevissä tavoitteissa. Arkkipiispa Luoman mukaan hallitusohjelman maahanmuuttoon liittyvät tavoitteet rajaavat merkittävästi maahan muuttavan oikeutta työntekoon ja siksi myös yhteiskunnallista osallisuutta.

ARKKIPIISPAN verkkosivuilla tänään julkaistussa puheenvuorossa Luoma toteaa lisäksi, että kirkolla on velvollisuus nostaa yhteiseen keskusteluun omia näkökantojaan, myös kriittisiä:

– Demokraattisessa yhteiskunnassa ei ole kysymys samanmielisyydestä. Demokratian edellytyksenä on vahva sitoutuminen yhtäläisestä ihmisarvosta nousevaan yhtäläiseen osallisuuteen kaikilla yhteiskunnan tasoilla, arkkipiispa kirjoittaa.

– Kirkon osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun synnyttää erilaisia reaktioita. Kritiikkiä esiintyy erityisesti silloin, jos kirkon näkökulmat eivät vastaa omia toiveita. Joskus kirkon ääntä pyritään vaimentamaan leimaamalla kirkko puoluepoliittiseksi toimijaksi. On tärkeää, että myös kirkon toimintaa ja näkemyksiä arvioidaan kriittisesti. Julkiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ei ole kuitenkaan puoluepolitikointia. Kirkko tarkastelee yhteiskuntaa ja toimii siinä omasta arvopohjastaan käsin, puolueiden ohjelmista ja kannoista riippumattomana, hän sanoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE