Diplomaattisena tunnetun henkilön maineen ohella Stoltenbergin valinta kertoi ajasta, jona hänet valittiin Naton johtoon. Se oli vielä erilainen aika kuin mitä nyt elämme.

Stoltenbergin valintaan keskeisesti vaikuttaneet maailmanjohtajat, kuten Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama ja Saksan liittokansleri Angela Merkel, uskoivat yhteistyön ja sovittelun voimaan.

Tänä syksynä muistelmansa julkaissut Stoltenberg joutui kuitenkin toimimaan pääsihteerinä jo varsin erilaisena aikana. Natoon kriittisesti suhtautuva Donald Trump valittiin tammikuussa 2017 USA:n presidentiksi ja helmikuussa 2022 Venäjä aloitti täysmittaisen hyökkäyksen Ukrainaan.

Vladimir Putinin vaatimus sulkea Naton ovi uusilta jäseniltä oli aktivoinut Suomen valtiojohdon. Helmikuun 2022 jälkeen asiat etenivät nopeasti ja Suomen johto piti jatkuvasti tiivistä yhteyttä Stoltenbergiin jäsenyyteen liittyvissä asioissa.

Sanna Marin ymmärsi hakemukseen liittyvät haasteet Euroopassa puhjenneen sodan keskellä. ”Nykytilanne on haastava, mutta se voi olla vielä pahempi kymmenen vuoden kuluttua”, Marin totesi Stoltenbergille.

Teoksesta käy selvästi ilmi, että Ruotsin kirittäjänä Natoon toimi se, että ”Suomessa asia etenee niin helkkarin kovalla vauhdilla”, kuten Magdaleena Andersson asiaa Naton pääsihteerille luonnehti.

STOLTENBERGIN mukaan Suomi haki Natoon Ukrainan takia ja Ruotsi Suomen takia.

Ruotsi ei pitänyt turvallisena jäädä erityisasemaan, jota Venäjä voisi hyväksikäyttää, Nato-maiden keskelle. Kun naapurukset olivat itse valmiit jättämään hakemuksen Natoon, ongelmaksi muodostui Turkki.

Madridissa heinäkuussa 2022 Recep Tayyip Erdoğanin, Anderssonin ja Niinistön neuvotteluissa Stoltenbergilla oli tärkeä rooli siinä, että Turkki lopulta saatiin suostumaan Suomen ja Ruotsin kutsumiseen jäseniksi.

Se, että Turkki keksi vielä lukemattoman määrän verukkeita viivyttää prosessia tuli yllätyksenä. Suomi pääsi jäseneksi keväällä 2023 ja Ruotsi vasta vuotta myöhemmin.

Stoltenbergin mukaan Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson oli eritahtisuudesta hyvin pettynyt.

Kritiikin kohteeksi joutunut presidentti Niinistö oli todennut tähän, ettei Suomella ollut muuta vaihtoehtoa kuin liittyä, kun se oli mahdollista.

JENS STOLTENBERGIN kausi Naton pääsihteerinä päättyi kuukautta ennen kuin Donald Trump aloitti toisen kautensa USA:n presidenttinä.

Kirjansa lopussa Stoltenberg suuntaa katseensa seuraajansa Mark Rutten aikaan. Hänen mukaansa on varauduttava siihen, että Yhdysvallat vähentää sotilaallista läsnäoloaan Euroopassa.

Taakanjako Naton jäsenmaiden kesken muuttuu, mutta se ei merkitse Naton loppua. Huolimatta siitä, mitä Yhdysvallat tekee, eurooppalaisten on tarpeellista panostaa lisää puolustukseen.

Stoltenbergin Nato-kauden muistelmat on avoimuudessa mielenkiintoista luettavaa. Teoksessa siteerataan suorastaan uskomattoman tarkkaan maailman johtajien kanssa pari vuotta sitten käytyjä keskusteluja.

Usein vastaavaa saa lukea vasta vuosikymmenten päästä julkaistuista valtionjohtajien päiväkirjoista. Tietenkin aina herää kysymys, mitä on jätetty pois. Mitään sellaista mikä heikentäisi nyt merkittävästi Natoa entinen pääsihteeri tuskin muistelmiinsa laittaisi.

Stoltenbergin karismasta kertoo paljon se, että palattuaan Nato-kauden jälkeen Norjan kotimaan politikkaan Jonas Gahr Støren hallituksen valtionvarainministeriksi Stoltenberg oli keskeisesti vaikuttamassa siihen, että työväenpuolueen kannatus riitti hallitusvastuussa jatkamiseen.

Stoltenbergin tapa hoitaa hänelle uskottuja tehtäviä määrätietoisesti, mutta myös eri mieltä olevia kuunnellen kelpaa esimerkiksi muillekin.