– Tänä keväänä hallituksen on käännettävä suuntaansa tai erottava. Kysymys ei ole enää siitä, miltä osin hallitusohjelma jää toteutumatta. Kyse on siitä, että nykymenolla hallitus tekee enemmän päätöksiä, jotka vähentävät työpaikkoja kuin lisäävät niitä, Kai Mykkänen sanoi.

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan taasen kuilu sen suhteen, että päätöksiä pysytään pistämään toimeen ja niille löytyy uskottava ratkaisu, tuntuu kasvavan. Liike Nytin Harry Harkimo puolestaan kantoi huolta muun muassa sähkön siirtohinnan noususta.

Muusta opposition kritiikistä perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan hallituksen sisältä tulee hyvin ristiriitaista viestiä siitä, missä määrin hallituksen suunnitellut menonlisäykset on sidottu paranevaan työllisyyteen.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo  jatkoi omassa kritiikissään siitä, mihin ryhmyri Mykkänen jäi. Orpon mukaan suomalaiset ovat huolissaan ja ymmärtävät, että rahat pitää tienata ennen kuin niitä käyttää. Hän sanoi kuntien olevan kriisissä ja sitä kautta lähipalvelujen uhattuna.

– Kyllä hallituksen silloin kuuluu erota, jos se ei saa keskeisiä tavoitteita aikaan, Orpo murahti ja viittasi työllisyystoimien toteuttamiseen.

Orpo katsoi myös hallituksen tehneen viime viikolla ”ensimmäisen säästölistansa”. Orpo viittasi vanhuspalvelujen lisärahaan eli ilmeisesti hoitajamitoitukseen ja sanoi, että se raha otetaan pois kuntien valtionosuuksista ja muun muassa tehostamalla vammaisten palvelujen sekä vanhuspalvelujen kilpailuttamista.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman viesti hämmennystä kokoomuksen vaateista.

– Täytyy myöntää, että minä en oikein tahdo päästä yli tästä kokoomuksen eduskuntaryhmän vaatimuksesta siitä, että jos hallitus ei muuta kurssia, sen on erottava. Jos muistan oikein, oliko viime kaudella niin että, kun silloinen hallitus epäonnistui sote-uudistuksessa, silloin kokoomus oli sitä mieltä, että se ei antanut aihetta hallituksen erolle, Lindtman sanoi.

– Ja nyt hallitus, joka toteuttaa perhevapaauudistuksen jota kokoomus ei saanut aikaan, joka toteuttaa hoitajamitoituksen jota kokoomus ei saanut aikaan, joka toteuttaa oppivelvollisuuden laajentamisen joka leikkaa yritystukia jota valtiovarainministeri Orpo ei saanut aikaiseksi, joka palauttaa kaikkien lasten yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen jonka te leikkasitte ja joka pudottaa teollisuuden sähköveron EU:n minimitasolle jota te ette saaneet aikaan – alle vuodessa. Niin tämän hallituksen olisi nyt syytä muuttaa suuntaa tai erota? Arvoisat kokoomuslaiset, puheenjohtaja Orpo, oletteko te nyt tosissanne? Lindtman päätti puheenvuoronsa.

Ilmastonmuutoksesta puhuessaan Lindtman oli jo aiemmin todennut, että minne syntyy siihen liittyviä uusia investointeja, sinne syntyy myös uutta työtä. Nämä sanat Lindtman suuntasi erityisesti perussuomalaisten Halla-aholle. Lindtman katsoo, että syntyvät työpaikat ovat nimenomaan korkean arvon työpaikkoja, jotka tuovat lisäarvoa eikä niitä tarvitse täydentää sosiaaliturvalla

– Tässä tarvitaan nyt faktoja, ei pelotteluja, Lindtman päätti tämän puheenvuoronsa.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni painotti, että sote-palvelujen uudistus on mitä suurimmassa määrin tärkeä kysymys kuntien kestävyysvajeen hoitamisessa. Hallitus aikoo saada soten valmiiksi tällä vaalikaudella. Eritoten perussuomalaisille Kulmuni muistutti myös siitä, että hallitus on tehnyt sähköveron alentamispäätöksen.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen luonnehti sähköveron alentamista asteittain EU-minimiin historialliseksi päätökseksi.

– Se tulee tuottamaan valtavasti työpaikkoja, vahvistamaan vientiä, puhdistamaan Suomea ja vähentämään päästöjämme, Kurvinen perusteli.

Petteri Orpoa Kurvinen muistutti valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen haastattelusta Kuntalehdessä. Kurvinen tiivisti Hetemäen todenneen, että kritiikki hallituksen talouspolitiikkaa kohtaan on ollut kohtuutonta ja työllisyyspolitiikassa ja keinoissa eteneminen on järkevässä aikataulussa.

Vasemmistoliittolainen opetusministeri Li Andersson sanoi Kai Mykkäselle, että kokoomuksen jäljiltä ammatilliseen koulutukseen jäi merkittävä rahoitusvaje.

– Tätä merkittävää vajetta hallitus on nyt lähtenyt paikkaamaan.