Kapinaan yllyttämisestä ja vallan väärinkäytöstä syytetylle Trumpille uuteen kampanjointiin lähteminen voi olla riski, eikä ole takeita siitä, mikä puolue hänet huolisi ehdokkaakseen.

Republikaanien riveissä on useita muita ehdokkaita, joilla olisi mahdollisuudet saada muitakin kuin pääosin valkoisia ja kouluttamattomia äänestäjiä tuekseen. Mikäli Trump perustaisi oman puolueensa, tulisi se Kokon mukaan kaatumaan omaan mahdottomuuteensa.

– Hänen imagolleen ei oikein tällainen häviäminen sovi, joten se on aika epätodennäköistä, että hän sen patrioottipuolueen perustaisi ja lähtisi uskottavasti kampanjoimaan presidenttiydestä ja että hän voittaisi, Kokko toteaa STT:lle.

Kokko pitää todennäköisempänä, että Trump ryhtyy politiikan taustavaikuttajaksi. Näin hän voisi tukea haluamiaan edustajia ja sitä kautta syrjäyttää omat vastustajansa.

– Kyllähän hänellä vähän tällainen kostomentaliteetti on näitä kohtaan, jotka nyt ovat hänen tuomitsemisensa puolesta äänestäneet, Kokko sanoo.

Laakereilleen lepäämään Trump ei todennäköisesti tule jäämään. Esimerkiksi lausunnossaan virkarikossyytteen kaatumisen jälkeen Trump totesi, että tulevina kuukausina hänellä on paljon kerrottavaa.

Myös Kokko pitää todennäköisenä, että tilanteen rauhoituttua Trump palaa takaisin pitämään suuria joukkokokouksia kannattajilleen.

– Hän selkeästi on viehättynyt niistä, kun saa puhua kannattajilleen ja hänelle osoitetaan varauksetta suosiota; aivan sama, mitä hän siellä sanoo, Kokko kertoo.

Trumpia vastaan käynnissä olevat erinäiset rikossyytteet hankaloittavat hänen poliittisen uransa lisäksi myös hänen liiketoimiaan. Trump on syytettynä muun muassa talousrikoksista ja veronkierrosta.

Trump ei enää nauti presidentillistä syytesuojaa, ja seuraukset saattavat olla sen mukaiset.

– Jos sieltä löytyy jotakin sellaista vakavaa, että hän saisi kunnon tuomion, kyllähän sekin heikentää hänen mahdollisuuksiaan asettua ehdolle yhtään missään, Kokko sanoo.

Mellakan oikeudenkäynnit voivat vielä muuttaa asetelmia

Washingtonin Capitol-kukkulan tapahtumat voivat vielä aiheuttaa Trumpille seuraamuksia. Kokon mukaan tämä riippuu siitä, mitä mellakoinneista nyt jo syytteen saaneet kertovat lausunnoissaan. Ratkaisevaa on, kertovatko he toimineensa silloin vielä presidenttinä olleen Trumpin käskystä ja kuinka vahvasti he olivat hänen ohjailussaan.

Lisäksi Trumpin kontolle koituu kysymys siitä, miksi kansalliskaartia estettiin tulemasta tapahtumien aikaan paikalle ja miksi Trump ei heti tehnyt mitään tilanteen rauhoittamiseksi, vaikka tiesi, että kongressirakennuksen sisään oli päässyt väkivaltaan taipuvaisia mellakoitsijoita.

Kokon mukaan ei kuitenkaan ole kovin todennäköistä, että demokraatit tai Bidenin hallitus lähtisivät aktiivisesti ajamaan Trumpin tutkintaa kukkulan tapahtumiin liittyen. Muut viranomaiset voivat kuitenkin halutessaan käynnistää tapahtumista omia tutkintojaan.

– Kyllähän siitä voi oikeusministeriö käynnistää normaalin rikostutkinnan, joka nimenomaan perustuisi juridiikkaan eikä politiikkaan, Kokko toteaa.

Esimerkiksi republikaanien vähemmistöjohtaja senaatissa, vaikutusvaltainen Mitch McConnell sanoi virkarikossyytteen kaatumisen jälkeisessä puheenvuorossaan pitävänsä yhä mahdollisena, että Trumpia syytetään Capitol-kukkulan mellakkaan liittyvistä tapahtumista siviili- tai rikostuomioistuimessa.

Vaalirikossyytteen kaatumisen jälkeen seuraavaksi huomio kiinnittyy Georgian osavaltiossa käynnistyvään oikeudenkäyntiin Trumpin vaalivaikuttamisesta. Lopputulos Georgiassa voi Kokon mukaan vaikuttaa myös Pennsylvanian, Michiganin ja Arizonan osavaltioiden päätöksiin toimenpiteiden aloittamisesta.

Kaikissa mainituissa osavaltioissa Trump pyrki vaikuttamaan vaaliviranomaisiin ja republikaanipoliitikkoihin, jotta osavaltioiden presidentinvaalitulokset kumottaisiin.

STT–Henrietta Nyberg