Viimeksi kilpailu avaruudessa oli kiivasta kylmän sodan aikana. Nyt Yhdysvaltain merkittävimmäksi kilpakumppaniksi on kuitenkin noussut Kiina Neuvostoliiton ja nykyisen Venäjän sijaan.

Toinen merkittävä ero kylmän sodan aikaan on se, että avaruuskilpailussa korostuu sotilaspuolen sijaan niin sanotusti siviilitoiminta. Tällaisesta esimerkki on hiljattain Kuun kiertänyt Artemis 2 -avaruuslento.

- Yksi tunnusmerkki on, että tällä hetkellä suurin osa on kaupallista avaruustoimintaa, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun avaruussotaopin opettaja, komentajakapteeni Juuso Liekkilä.

- Siinä on epäilemättä ihan tieteellisiä tavoitteita ja saadaan kehitettyä uusia teknologioita, mutta varmasti se on myös jonkin verran sitä, että saadaan näytettyä omaa osaamista ja vaikutusvaltaa, Liekkilä sanoo kilpailun siviilipuolesta.

SOTILAALLINEN JÄNNITE näkyy silti avaruudessakin. Sieltä tuetaan sotilaallista toimintaa maalla, merellä, ilmassa ja tietoverkoissa. Avaruussodankäynti tarkoittaa Liekkilän mukaan monenlaisia asioita.

- Pahimmillaan se voisi olla sitä, että esimerkiksi tuhottaisiin ohjuksilla avaruudessa olevia satelliitteja tai räjäytettäisiin avaruudessa esimerkiksi ydinaseita.

Ohjusten vaikutuksia on vaikea kontrolloida. Liekkilä sanoo, että aiemmin mainitut keinot eivät ole ensisijaisia ja niitä saatettaisiin mahdollisesti käyttää laajamittaisen konfliktin ollessa käynnissä.

- Ongelmana on kuitenkin se, että tällainen voisi aiheuttaa paljon umpimähkäistä tuhoa avaruudessa, ja voisi tuhota hyökkääjän omia satelliitteja.

Tyypillisempää avaruussodankäyntiä olisi Liekkilän mukaan vaikuttaminen avaruusjärjestelmien Maassa oleviin osiin esimerkiksi tuhoamalla niitä. Toinen tapa voi olla esimerkiksi kybervaikuttaminen, jolla yritettäisiin estää satelliittien käytettävyyttä.

Venäjä esimerkiksi pyrkii suojelemaan omia kohteitaan esimerkiksi satelliittijärjestelmiä häiritsemällä.

TOISTAISEKSI sotilastoimintaa avaruudessa säädellään varsin harvoilla konkreettisilla keinoilla. YK:n johdolla on laadittu avaruussopimuksia, joista keskeisin on avaruusyleissopimus vuodelta 1967.

Oletusarvona on, että kansainvälinen humanitaarinen oikeus eli niin sanotusti sodan oikeussäännöt pätevät myös avaruudessa.

- Yleisellä tasolla sanotaan, että avaruuden käytön tulisi olla rauhanomaista ja vapaata koko ihmiskunnalle. Hyvin vähän kuitenkaan on käytännössä määritelty, että mitä se rauhanomaisuus tarkoittaa.

Selkeästi on kielletty ydinaseiden sijoittaminen avaruuteen sekä asejärjestelmien tai joukkojen sijoittaminen muille taivaankappaleille.

- Sen perusteella hyvinkin vapaasti voidaan käyttää esimerkiksi satelliitteja sotilaalliseen tarkoitukseen. Kaikenlaisia konventionaalisia asejärjestelmiä voisi sijoittaa kiertoradalle, Liekkilä sanoo.

- Tällaisten asejärjestelmien sijoittamista avaruuteen ei ole nähty hirveän hyödyllisenä.

Teksti: STT / Milja Rämö