EU on toimittanut humanitaarista apua Gazaan, tukenut palestiinalaishallintoa rahallisesti sekä vaatinut tulitaukosopimuksen noudattamista ja humanitaarisen avun sallimista kaistalle. EU:n ulkosuhdehallinto järjesti myös ensimmäisen korkean tason dialogin palestiinalaishallinnon kanssa huhtikuussa.

Järeämmät toimenpiteet Israelia kohtaan ovat kuitenkin jääneet sivuun.

Niihin kuuluu kauppapolitiikka, joka olisi EU:lle keskeinen keino painostaa Israelia. EU:n tilastot kertovat, että EU on Israelin suurin kauppakumppani mutta Israel on EU:n kauppakumppaneista vasta 25:ksi suurin.

Kansainvälisen painostuksen puute on antanut tilaa väkivaltaisuuksien kiihtymiselle. Gazan terveysministeriön mukaan alueella on kuollut jo 52  000 ihmistä sitten lokakuun 2023. Tuolloin äärijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin, minkä jälkeen Israel käynnisti laajan hyökkäyksen Gazaan.

Rauhanneuvottelut ovat kaatuneet. Maaliskuussa Israel esti myös humanitaarisen avun pääsyn Gazaan, minkä on pelätty johtavan ruoan loppumiseen alueella aivan lähipäivinä. Noin 90 prosenttia Gazan taloista ja kouluista on tuhottu.

YKSI syy EU:n vaitonaisuuteen ovat olleet jäsenmaiden väliset näkemyserot. EU:n sisällä ”Israelin ystäviksi” voi laskea esimerkiksi Itävallan, Unkarin, Saksan ja Tshekin. Ne tuskin ikinä suostuisivat kaupan keskeyttämiseen.

-  Kaupan keskeyttäminen Israelin kanssa ei kuitenkaan vaatisi täyttä yksimielisyyttä, vaan jäsenmaiden enemmistön. Mutta tällä hetkellä edes määräenemmistön saaminen olisi hyvin vaikeaa, Konecny sanoo.

Jäsenmaista esimerkiksi Irlanti ja Espanja ovat olleet kriittisimpiä Israelin toimintaa kohtaan. Espanja esimerkiksi päätti hiljattain perua noin kuuden miljoonan ammuksen ostamisen Israelilta vastalauseena maan toimille Gazassa.

Valtaosa EU-maista, kuten Suomi, sijaitsee jossain näiden kahden kannan välissä. Ne ovat tuominneet esimerkiksi Israelin miehityksen Länsirannalla ja vaatineet tulitaukoa Gazaan, mutta eivät ole aktiivisesti ajaneet tiukempaa Israel-politiikkaa.

Isoista jäsenmaista Saksa on ollut hyvin paljon Israelin linjoilla. Ranska taas on väläytellyt Palestiinan tunnustamista ja sanonut, ettei palestiinalaisten pakkosiirtoja Gazasta tule sallia.

Ranska on myös vaatinut arabimaiden rinnalla, että äärijärjestö Hamas tulisi syrjäyttää Gazan johdosta.

KONECNYN mukaan EU:n häilyvä palestiinalaispolitiikka on heikentänyt sen uskottavuutta poliittisena toimijana ja oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien puolustajana.

-  EU:ta syytetään täysin perustellusti kaksoisstandardeista sen suhtautumisessa palestiinalaisiin, hän sanoo.

Konecny huomauttaa, että EU:n toiminta on myös heikentänyt sen viestiä siitä, että Venäjä tulee saattaa vastuuseen sotatoimista Ukrainassa. Näin on käynyt etenkin globaalissa etelässä.

-  Politiikka on osaltaan vesittänyt EU:n pyrkimyksiä saada aikaan laajempaa globaalia yhtenäisyyttä Ukrainan tukemiseksi kansainvälisen oikeuden pohjalta. Se on vahvistanut kyynistä näkemystä, että kaikki kansainvälisessä politiikassa perustuu omien etujen tavoitteluun.

Toiminta on luonut myös mielikuvaa, että lännen puhe Ukrainasta johtuu vain vastakkainasettelusta Venäjän kanssa eikä sillä ole mitään tekemistä arvojen tai periaatteiden kanssa.

-  Ja tässä on toki osittain perää. Suuri osa kansainvälisestä politiikasta on reaalipolitiikkaa, joka perustuu vain omiin etuihin. Mutta tämä näkemys on saanut vahvistusta lännen reaktiosta Gazan tilanteeseen, Konecny sanoo.

Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen taas arvioi Uusi Juttu –medialle, että Euroopalle vaikeaksi tilanteen tekee myös se, että sotarikoksia tehdään molemmin puolin.

-  Euroopan on vaikea vaatia Israelilta myönnytyksiä, kun vastapuolella valtaa käyttää terroristijärjestöksi luokiteltu Hamas, hän sanoi.

ERITYISEN haitallisena Konecny pitää sitä, että EU-maissa on alettu kyseenalaistaa kansainvälisen rikostuomioistuimen päätöksiä.

Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC antoi viime vuonna pidätysmääräyksen Israelin pääministeri Benjamin Netanjahusta. ICC epäilee Netanjahun syyllistyneen sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

Unkari salli Netanjahun vierailla maassaan päätöksestä huolimatta. Samalla Unkari ilmoitti eroavansa ICC:stä.

Tämän lisäksi niin Belgia, Ranska kuin Saksa ovat antaneet ristiriitaisia lausuntoja siitä, pidättäisivätkö ne Netanjahun, jos tämä saapuisi vierailulle. Esimerkiksi Belgian pääministeri Bart De Wever on sanonut, että Netanjahua ei todennäköisesti pidätettäisi, mikäli tämä saapuisi Belgiaan. Tämä aiheutti arvosteluvyöryn myös Belgian sisällä.

-  Kun EU-maat antavat tällaisia lausuntoja, se on todella on tuhoisaa ICC:n uskottavuudelle, Konecny sanoo.

Hän huomauttaa, että ICC:n määräys on selkeä laillinen velvoite niille maille, jotka ovat ICC:n ja Rooman perussäännön jäseniä, joten pidätysmääräyksen kyseenalaistaminen on hyvin iso asia.

-  Pidätysmääräyksen täytäntöönpanovelvoite on vakava asia. Tähän mennessä olemme kuulleet EU-jäsenmailta lähinnä erilaisten äänien kakofoniaa: jotkut sanovat, että noudattaisivat velvoitetta, toiset taas sanovat, etteivät niin tekisi.

Konecny muistuttaa, että aiemmin EU painosti esimerkiksi Etelä-Afrikkaa olemaan sallimatta Venäjän presidentin Vladimir Putinin vierailua maahan. Myös Putin on ICC:n pidätysmääräyksen alainen.

Siksi häilyvyys Netanjahun osalta heikentää tässäkin EU:n uskottavuutta Ukraina-toimissa.

-  Puhumme kansainvälisestä oikeudesta esimerkiksi Ukrainassa, mutta emme toimi samojen sääntöjen mukaan vakavasti tässä. Se heikentää EU:n uskottavuutta.

EU KÄY myös edelleen kauppaa Israelin miehittämien palestiinalaisalueiden ja siirtokuntien kanssa, vaikka Israelin siirtokunnat on tuomittu kansainvälisen oikeuden vastaisiksi.

Vuonna 2019 EU:n tuomioistuin määräsi, että Israelin siirtokunnista tulevat tuotteet on merkittävä siirtokuntatuotteiksi sen sijaan, että niiden alkuperäksi merkitään Israel.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat kuitenkin jo pitkään vaatineet, että EU kieltäisi kokonaan kaupankäynnin Israelin siirtokunnista. Ne ovat kritisoineet EU:n toimintaa epäjohdonmukaiseksi.

-  EU esimerkiksi kielsi tuonnin Venäjän miehittämältä Krimiltä ja Sevastopolista samana vuonna miehityksen alkamisen jälkeen. Israel on jatkanut omaa miehitystään ja kansainvälisen oikeuden loukkauksia jo yli 50 vuotta, ja silti tuonti Euroopan unionin alueelle jatkuu, kritisoi suomalainen kansalaisjärjestö Finnwatch vuonna 2022.

Konecnyn tukea kaupan kieltämiselle antaisi Kansainvälisen tuomioistuimen ICJ:n heinäkuinen lausunto, jonka mukaan Israelin miehitystoimet palestiinalaisalueilla rikkovat kansainvälistä oikeutta.

-  Samassa yhteydessä ICJ totesi, että maiden tulisi tehdä toimenpiteitä sellaisen kaupan vähentämiseksi, joka vahvistaa palestiinalaisalueiden miehitystä, Konecny sanoo.

Israel on jo vuosien ajan rajoittanut palestiinalaisten perusoikeuksia ja oikeutta omaan maahansa, pidättänyt heitä sekä purkanut heidän kotejaan miehitetyillä Länsirannan ja Itä-Jerusalemin alueilla.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan siirtokuntalaisten tekemä väkivalta palestiinalaisia kohtaan on entisestään pahentunut lokakuun 2023 jälkeen.

JÄSENMAIDEN erojen lisäksi myös yleinen kansainvälinen ilmapiiri Gazan tilannetta kohtaan on vaikuttanut EU:n suhtautumiseen, Konecny arvioi.

Edes arabivaltiot eivät ole ottaneet kovin tiukkaa linjaa Israeliin. Keskeistä on kuitenkin Yhdysvaltojen suhtautuminen tilanteeseen.

-  Se voi rajoittaa jotain jäsenmaita – esimerkiksi Baltian maita ja mielestäni myös Suomea – sillä tavoin, ettei haluta mennä liian kauas Yhdysvaltojen linjasta, koska olemme riippuvaisia Yhdysvalloista esimerkiksi puolustuksessa, Konecny sanoo.

EU koostuu kuitenkin jäsenmaista, joilla olisi valtaa muuttaa unionin toimintaa.

Jos Israelista hiljaisempaa linjaa pitäneet maat ottaisivat nyt kantaa tiukemman Israel-linjauksen puolesta, sillä olisi suurempi painoarvo ja se voisi muuttaa unionin sisäistä dynamiikkaa, Konecny sanoo. Näin ollen myös Suomen äänenpainolla olisi merkitystä.

-  Jos Suomi tai suuremmat EU-maat, kuten Ranska, eivät vaadi unionilta vahvempaa poliittista reaktiota, emme voi päästä eteenpäin.

Sanna Raita-aho / STT