Finér sanoo, että teknisesti muutoksessa on kyse siitä, miten lakisääteiset eläkerahastot huomioidaan velkasääntöjen laskennassa. Aiemmasta poiketen uusissa säännöissä eläkerahastojen ylijäämä ei pienennä velkaantumista.

Finérin mukaan säännöt voivat edellyttää vuosikymmenen vaihteessa Suomelta jopa yli kymmenen miljardin euron lisäsopeutusta aiempien päätösten päälle.

– Vaatimukset johtuvat hallituksen ja virkamiesten itse ajamista sääntömuutoksista, joiden seuraukset ymmärrettiin vasta jälkikäteen. Ne rajoittavat Suomen itsemääräämisoikeutta vuosikausiksi eteenpäin ja pakottavat neuvotteluihin EU-komission kanssa, Finér kirjoittaa Sorsa-säätiön blogissa.

Finérin mielestä demokratiassa tällaiset päätökset kuuluvat kansan valitsemille poliitikoille.

Finérin mukaan EU:n alijäämäsäännöt eivät kuitenkaan välttämättä johda suoriin seurauksiin, sillä niiden noudattamista valvova komissio on käyttänyt poliittista harkintaa niiden soveltamisessa.

– Säännöillä on silti suuri vaikutus, vaikkei sakkoja tulisikaan. Jo sillä on vaikutusta, että komissio voi puuttua Suomen talouspolitiikkaan, jos sääntöjen rajoissa ei pysytä. Viime keväänä hallitus perusteli sopeutuspäätöksiään nimenomaan EU:n alijäämämenettelyn välttämisellä. On päivänselvää, että tällaisilla paineilla on valtava vaikutus politiikkaan kaikkialla Euroopassa.