–  Se, miten kaoottiselta tämä uutiskuvissa näyttää ja tulee näyttämään, välittyy suoraan siihen, miten Bidenin katsotaan hoitaneen tämän tilanteen. Oma vaikutuksensa on silläkin, kuinka verinen on talebanien vallan haltuunotto ja liittyykö siihen puhdistuksia, niin kuin usein on ollut, pohtii Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

–  Kaikki tämä tulee vaikuttamaan siihen, näyttääkö tämä sotkulta vai välttämättömyydeltä, hän jatkaa.

Sinänsä päätöstä Afganistanista lähtemisestä oli harkittu jo pitkään. Terrorismin vastaisessa sodassa asetetut tavoitteet oli saavutettu jo aikoja sitten, eikä Afganistanin muuttuminen länsimaiseksi demokratiaksi edennyt toivotusti.

–  Lännellä oli aikoinaan naiivi ajatus, että jos poistetaan huonot diktaattorit päiviltä, niin kansan spontaani demokratian halu tulee näkyviin ja asiat alkavat sujua kuin itsestään. Tämä on osoittautunut kestämättömäksi paradigmaksi.

Vastaus monien amerikkalaisten toiveisiin

Jos vetäytyminen sujuu mallikkaasti, Afganistanin jättäminen ei ehkä Bidenin ulkopoliittista perintöä tahraa. Semminkin kun amerikkalaisjoukkoja oli maasta vetämässä myös hänen edeltäjänsä Donald Trump.

–  Nyt Biden tavallaan tekee sen, minkä Trump olisi halunnut tehdä. Se kuvastaa sitä, ettei Yhdysvalloissa ole juuri niitä tahoja, jotka olisivat valmiita pitämään joukkoja Afganistanissa.

Joukkojen vetäminen pois vastaa myös monien tavallisten yhdysvaltalaisten toiveisiin.

–  Yhdysvalloissa kansalaiset ovat jo vuosia suhtautuneet nuivasti aikeisiin ylläpitää tällaisia valtavan kalliita hankkeita ulkomailla eksoottisissa paikoissa, joista he eivät ole koskaan edes kuulleet mitään