Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessorin Mikael Mattlinin mukaan kiinalaisten sanamuodot olivat ympäripyöreydessään hyvin perinteisiä, mutta ehkä myös lähempänä totuutta. Käytännössä vastatoimia puolin ja toisin vain lykättiin, ja peruutettiin samalla muutama askel avoimen kauppasodan partaalta.

-  Siinä mielessä tämä oli jonkinlainen osittainen voitto Kiinalle. He ovat puhuneet aika johdonmukaisesti ja pitkään siitä, etteivät he halua tilanteen jatkuvaa eskaloitumista, mutta eivät toisaalta myöskään pelkää sitä, Mattlin sanoo STT:lle.

Kiinan peruuttaminen harvinaisten maametallien uusista vientirajoituksista ei ollut Mattlinin mukaan suuri uhraus. Vuoden lykkäys merkitsee sitä, että tämä vipuvarsi on tarvittaessa käytettävissä uudestaan, jos suhteet menisivät pahemmin solmuun.

KIINAN tekemiä muita myönnytyksiä, kuten yhdysvaltalaisen energian tai soijapapujen ostamista, Mattlin kuvailee Kiinan kannalta aika matalalla roikkuviksi hedelmiksi.

-  Kiinalle on aika helppoa lisätä vähän ostoja, minkä Trump pystyy vuorostaan myymään äänestäjilleen suurena voittona, Mattlin sanoo.

Hänen mukaansa Kiinalle ei maksa myöskään käytännössä mitään lisäyhteistyö Trumpin esillä pitämien fentalyylien ja opioidien viennin rajoittamisessa Yhdysvaltoihin. Trump sen sijaan lupasi alentaa Kiinalle tästä syystä aiemmin määrättyä tulleja.

Maailman meriliikenteessä vahvalle Kiinalle sen sijaan oli tärkeää, että Yhdysvaltain kiinalaisaluksille kaavailemia uusia satamamaksuja lykätään.

Ei siis ihme, että Kiinan lausunto presidenttien tapaamisen jälkeen oli Mattlinin mielestä sävyltään yllättävänkin positiivinen. Hänen mukaansa siitä tulivat jo mieleen vuosien takaiset sopuisammat ajat, jolloin puhuttiin Kiinasta ja Yhdysvalloista ”Chimericana” sekä maiden muuta maailmaa johtavasta G2-yhteistyöstä.

KAUPPA- ja taloussuhteiden ulkopuolella olevista teemoista Trump kertoi johtajien puhuneen paljon Ukrainasta, mutta ei ollenkaan Taiwanista. Tämä on Mattlinin mukaan hyvin mielenkiintoista, sillä yleensä kiinalaiset ovat nostaneet Taiwanin aina esille keskusteluissa Yhdysvaltain kanssa.

Mattlinin mukaan yksi selitys voisi olla se, että kiinalaiset haluavat palata Taiwaniin paremmista lähtökohdista myöhemmin, esimerkiksi Trumpin ensi kevääksi suunnitellut Kiinan-vierailun yhteydessä.

-  Onko tässä sellainen strategia, että kun me (kiinalaiset) olemme olleet yhteistyökykyisiä Ukrainan suhteen, niin nyt pitäisi puhua sitten Taiwanista, Mattlin pohtii.

Hänen mukaansa Kiina tuskin hylkää kumppanuuttaan Venäjän kanssa. Taiwan on kuitenkin kiinalaisille selvästi tärkeämpi kysymys, joten suhteet Moskovaan eivät välttämättä säily ennallaan.

-  Sekä Kiinan että Venäjän asiantuntijat ovat olleet koko ajan sitä mieltä, että on vain ajan kysymys, ennen kuin maiden suhteeseen tulee säröjä. Venäjän ja Kiinan intressit eivät kuitenkaan kohtaa niin monessa asiassa, Mattlin perustelee.