Perussuomalaisten nuivan suhtautumisen maahanmuuttoon on arvioitu olevan yksi keskeinen este porvarihallituksen tiellä. Vastauksessaan kokoomuksen hallitustunnustelijan kysymyksiin puolue väläytti kuitenkin konkreettisella ehdotuksella: Suomeen voisi houkutella sote-henkilökuntaa Etelä-Euroopasta.

-  Kohdennettuja rekrytointikampanjoita esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osalta voitaisiin suunnata Etelä-Euroopan maihin, joissa on korkea nuorisotyöttömyys, puolue ehdotti hallitustunnustelija Petteri Orpolle (kok.) alkuviikosta.

Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) ei pidetä tavoitetta realistisena.

ESPANJAAN on tehty aiemmin rekrytointikampanja, jonka tarkoituksena oli houkutella hoiva-alan työntekijöitä Suomeen, mutta tulokset olivat laihat.

-  Tulokset eivät ole olleet ainakaan kovinkaan pysyviä, toteaa asiantuntija Mikko Räsänen Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK).

Myös Tehy pitää Etelä-Euroopasta rekrytoimista haastavana.

-  Meillä on valtava määrä maita, joiden terveydenhuolto on täysin riippuvainen maahanmuuttajina tulevista sairaanhoitajista. Suomi ei ole likimainkaan ainoa maa rekrytoimassa, sanoo Tehyn kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi.

Koivuniemi korostaa myös, että rekrytoimiskampanjat voivat olla kalliita ja Suomen kielen opetus hidasta, jolloin olisi tärkeää, että työntekijät saataisiin myös pidettyä maassa paria vuotta pidempään.

JONKINLAISTA käsitystä ulkomaisen työvoiman tarpeesta tulevina vuosina antaa sosiaali- ja terveysministeriön selvitys. Sen mukaan useissa sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmissä ulkomaisen työvoiman osuus on nykyisin 3-4 prosenttia. Asiantuntijat ovat todenneet, että arvio kansainvälisen rekrytoinnin tarpeesta olisi ainakin 10 prosenttia alan kokonaistarpeesta vuoteen 2030 mennessä.

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että alalle tarvitaan 200  000 henkilöä vuoteen 2035 mennessä.

Perussuomalaisten hellimä ajatus siitä, että muihinkin työntekijäammatteihin pitäisi rekrytoida ensisijaisesti Euroopan sisältä, kuulostaa toiveajattelulta, kun asiantuntijoita kuulee.

-  Lukujen valossa tämä ei ole kovin realistinen tavoite. Kaikki EU-maat kilpailevat osaavasta työvoimasta, Hämäläinen TEMistä toteaa.

Perussuomalaiset totesi hallitustunnusteluvastauksessaan, että EU:n ulkopuolelta pitäisi sallia vain koulutettujen henkilöiden tulo korkean lisäarvon työpaikkoihin.

KOKOOMUS taas haluaisi lisätä rekrytointeja ulkomailta luopumalla muun muassa työvoiman saatavuusharkinnasta. Kyse on velvollisuudesta selvittää työntekijän saatavuutta kotimarkkinoilta ennen kuin tämän voi palkata EU:n ulkopuolelta.

Hämäläisen mukaan Euroopan maat kilpailevat sekä korkeakoulutetusta työvoimasta että vaikkapa teollisuuden alan duunareista. Suomen keskeiset verrokkimaat suuntaavat käytännössä houkuttelukampanjoita kolmansiin maihin.

Hämäläisen mukaan EU:n sisäistä liikkuvuutta on pitkään jo yritetty edistää, ja sen seuraukset ovat jo paljolti nähtävillä eikä isoa liikehtimisiä työn perässä ole enää luvassa.

Hämäläinen kertoo, että laajan analyysin mukaan suurin potentiaali esimerkiksi sote-henkilöstön rekrytoimiseksi on Intiassa ja Filippiineillä. ICT-alalla kiinnostusta tulla töihin on etenkin Vietnamissa, Brasiliassa ja Turkissa.

Räsänen EK:sta katsoo niin ikään, että Suomella ei ole varaa valita, että otamme vastaan työvoimaa vain EU-maista.

-  Suomi kilpailee samasta työvoimasta muiden EU-maiden kanssa eikä sen asema eurooppalaisessa katsannossa ole kovin hyvä. Suomen saavutettavuus on kuitenkin hankalampi kuin keskisessä Euroopassa.

Räsäsen mukaan 4  000 EU-kansalaista rekisteröi oleskelunsa Suomessa vuosittain.

SUOMESSA käy matkatöissä lisäksi eurooppalaisia lähialueilta, etenkin Baltiasta. Pendelöijien joukossa on varsin paljon rakennusalan työntekijöitä.

-  Rekrytointi etäämpää Euroopasta on hyvin haasteellista, Räsänen sanoo.

EU:n ulkopuolelta muuttaa Suomeen töihin moninkertainen määrä. Maahanmuuttoviraston mukaan viime vuonna ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin lähes 21  000.

Edellinen hallitus tavoitteli työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuosikymmenen loppuun mennessä, jolloin 50  000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuisi.

-  Tämän tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan 20  000-30  000 uutta tulijaa vuodessa, Hämäläinen sanoi.

TILASTOT osoittavat Tehyn mukaan selvästi, että rekrytointi Euroopan ulkopuoleltakaan ei ole helppoa.

-  Viime vuonna Valvira antoi vain 45 ammatinharjoittamislupaa ulkomailla tutkintonsa suorittaneille sairaanhoitajille. Heistä 23 oli EU:n ulkopuolelta, Koivuniemi sanoo.

Suomessa ei saa tehdä sairaanhoitajan työtä ilman sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ammatinharjoittamislupaa.

Suurin käytännön ongelma sairaanhoitajien rekrytoimiseksi ulkomailta on Tehyn mukaan se, että Suomesta puuttuu pysyvällä rahoituksella toimiva, yhtenäinen pätevöitymispolku. Tämä on järjestön viesti myös hallitusneuvotteluihin.

Ulkomailta tulevien sairaanhoitajien pitää ennen Suomessa työskentelyään täydentää osaamistaan ammattikorkeakouluissa vastaamaan ammatin vaatimuksia.

MUITA esteitä Suomeen tulolle voivat Koivuniemen mukaan olla tiukat ehdot perheen tuomiselle mukaan. Palkkauksella Suomi ei myöskään kilpaile verrokkimaiden kanssa.

Työvoimapulan kanssa niinikään kipuileva Saksa on TEMin Hämäläisen mukaan luonut mallin, jossa se kouluttaa ihmisiä jo Intiassa. Näin he ovat mahdollisimman valmiita sairaanhoitajan tehtävään heti saapuessaan Saksaan.

Saila Kiuttu/STT