Puheenvuorossaan Viitanen korosti pitkäjänteisen yli vaalikausien ulottuvan ohjelman välttämättämyyttä. Eduskunta on yksimielisesti kahdeksan vuoden ohjelman kannalla.

– Ihmiset tarvitsevat kohtuuhintaisia koteja. Jotta asumisen hintaa saadaan laskettua, tarvitaan pitkää, yli vaalikausien ulottuvaa yhteistä näkemystä, tavoitteita ja niiden toteutusta myös käytännössä.

Viitasen mukaan asuminen on maassamme yksiselitteisesti liian kallista.

– Yhtälö on kestämätön niin inhimillisesti kuin kansantaloudellisestikin. Ihmisillä täytyy olla oikeus kohtuuhintaiseen kotiin. Pieni- ja keskituloisella ihmisellä lompakkoon pitää jäädä asumiskustannusten jälkeen muutakin kuin reikä.

Kohtuuhintaisten asuntojen puute vaikeuttaa erityisesti pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa työvoiman saatavuutta ja siten talouskasvun edellytyksiä. Asumisen kalleus vaikuttaa kielteisesti myös ihmisten käytettävissä oleviin tuloihin ja mahdollisuuksiin kuluttaa ja hankkia palveluja.

Asumisen kalleuteen vaikuttavat Viitasen mukaan monet asiat. Yksi keskeisin tähän vaikuttava asia erityisesti pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa on, että asuntojen kysyntä on isompaa kuin tarjonta, ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on liian vähän.

Viitanen korostaa, että tarvitaan niin olemassa olevan paikkausta, kuin uuden keksimistäkin.

– Asuntojen tuotantotukien on oltava toimivia – viime vuosien ongelmana on ollut, ettei vallitsevassa markkinatilanteessa valtion tukemien vuokra-asuntojen rakentamista ole koettu houkuttelevaksi.

Yhdeksi hyväksi esimerkiksi hän nostaa viime vuosilta A-Kruunun perustamisen. Kun kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennuttajia tarvittiin lisää, perustettiin viime hallituskaudella valtion erityistehtäväyhtiö, jonka tätä tekee. Tarkastusvaliokunta pitää tätä hyvänä ja katsoo, että sen toimintoja on kehitettävä.

– Kaiken kaikkiaan olemassa olevien tukien toimivuus ja vaikuttavuus vuokrien suuruuteen on käytävä läpi. On tärkeää, että valtion tukien ehdot voidaan tätä kautta päivittää sellaisiksi, että ne tosiasiassa johtavat siihen, että valtion tukemia vuokra-asuntoja rakennetaan enemmän ja että niiden vuokrat ovat selkeästi markkinavuokria edullisimpia.

Viitanen haluaa säilyttää Valtion asuntorahaston (VAR) itsenäisenä ja riippumattomana. Tarkastusvaliokunta linjaa myös näin. Tämä tarkoittaa, että myös jatkossa rahaston varallisuus käytetään kohtuuhintaisen asumisen edistämiseen.

– Nyt vihdoin saamme tunnustuksen sille, että rahaston varallisuutta tulee käyttää asukkaiden ja kohtuuhintaisia koteja tarvitsevien ihmisten hyväksi – ei valtion budjetin yleiskatteeksi.

Hänen mielestään pitää myös kehittää uudenlaisia malleja, joiden avulla saadaan vastattua ihmisten asumistarpeisiin. Esimerkiksi käy uudenlaisen sosiaalisen asumisen osuuskuntamalli, jota on tarpeen lähteä pikaisesti edistämään.

Valiokunta haluaa niin ikään tukea myös muun muassa ryhmärakentamista sekä turvata asumisoikeusasuntojärjestelmän tulevaisuuden entistä parempana yhtenä kohtuuhintaisen asumisen vaihtoehtona.

Viitanen on tyytyväinen myös valiokunnan näkemykseen, että korkotuki ja aravalainoitettuihin vuokra-asuntoihin liittyvien käyttö ja luovutusrajoitusten päättymisen vaikutusta vuokrien kasvuun tulisi hillitä. Rajoitukset päättyivät merkittävissä määrin seuraavan 10 vuoden aikana. Uhka on, että isossa osassa näistä asunnoista vuokrat nousevat markkinavuokrien tasolle.

– Yksi ratkaisu on, että vuokra-asuntojen omistajia kannustetaan käyttämään perusparannuksiin korkotukilainaa, jolloin rajoitukset jatkuvat. Uutena lisänä tähän tulisi liittää perusparannusavustus, jonka saaminen sidottaisiin korkotukilainan ottamiseen ja kiinteistön energiatehokkuuden parantamiseen. Näin toimisimme niin asukkaan kuin ympäristönkin parhaaksi.