Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Talous

Asuntolainojen lisäsääntely nostaisi asuntolainan marginaalia – mutta hidastaako se työvoiman liikkumista?

Asuntolainojen korot uhkaavat nousta.

Finanssivalvonta arvioi, että suunniteltu riskipainoalarajan korottaminen nostaisi asuntolainojen marginaaleja noin 0,1 prosenttiyksiköllä. Finanssivalvonta kertoi tänään valmistelevansa 15 prosentin riskipainoalarajan asettamista pankkien asuntolainasalkuille. Riskipainolla kerrotaan, paljonko pankilla on oltava omaa pääomaa, jotta se voi antaa lainaa.

Finanssivalvonnan tavoitteena on, että uusi raja tulisi voimaan ensi vuoden alusta. Päätös korvaa viime vuonna tehdyn päätöksen 10 prosentin alarajan valmistelusta.

Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn sanoo, että riskipainojen korotus vahvistaa rahoitusjärjestelmän kykyä kestää asuntolainoihin liittyviä riskejä.

– Olennaista on puuttua järjestelmäriskeihin ja haavoittuvuuksiin riittävän aikaisin, jotta talouden epätasapainot eivät ehdi liiaksi kasautumaan, Rehn sanoo.

Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti marraskuussa Suomea kotitalouksien velkaantumisesta. Myös Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat viime vuosina toistuvasti kiinnittäneet huomiota kotitalouksien velkaantumiseen ja sen kasvuun.

 

– On parempi ennaltaehkäistä ylivelkaantumista ja ylikuumenemista, joilla on ikävät seuraukset koko kansantalouden ja työllisyyden kannalta kuin seisoa tumput suorina, johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn (kesk.) perusteli valmisteilla olevaa päätöstä.

Lisää aiheesta

Liikepankki ei usko ylivelkaantumiseen

Muutosta on valmisteltu viranomaistyönä ja se tulikin yllätyksenä pankeille. Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller on asiasta Yle Uutisten mukaan vähän hämillään.

– Ajoitus on mielenkiintoinen, Miller toteaa lyhyest Ylelle.

Hän muistuttaa, että suomalaisten velkataakka ei ole millään lailla poikkeuksellisen suuri muihin maihin verrattuna. Lisäksi taakse on jäämässä kymmenen vuotta matalasuhdannetta ja nousu on juuri alkamassa.

– Rajan nosto voi vähentää myönnettävien lainojen määrää ja nostaa marginaaleja. Siten se voi heijastua työn perässä muuttamiseen, mutta kaikkia vaikutuksia on vaikea arvioida näin äkkiseltään, Miller kertoo.

 

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE