– Irtisanomisperusteen arviointi on aina erilaisten seikkojen kokonaisarviointia. Jatkossa tässä arvioinnissa olisi otettava nykyistä enemmän huomioon työnantajan henkilöstömäärä, sanoo työministeri Jari Lindström (sin).

Käytännössä yrityksen yrityksen koko eli henkilöstömäärä kirjoitetaan nyt lakiin, kun aiemmin se on oikeuskäytännössä otettu huomioon irtisanomisia käsiteltäessä. Nähtäväksi kuitenkin jää, muuttaako lain tasolle tehty kirjaus lopulta lainkaan henkilöperusteisen irtisanomisen käytänteitä. Lienee todennäköistä, että muutokset jäävät kosmeettisiksi.

Lue lisää: Hallitus antoi kiistellyn esityksen työpaikan henkilöstömäärän vaikutuksesta irtisanomisiin

Työministeri Lindströmin tiedotustilaisuudessa tänään median kysymyksiin olivat vastaamassa ministerin ohella osastopäällikkö Antti Neimala ja vanhempi hallitussihteeri Nico Steiner työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Lindströmin mukaan lakimuutoksella haetaan käytännössä uutta oikeuskäytäntöä.

– Me haluamme nostaa nimenomaan yrityksen koon ja henkilöstömäärän kokonaisarvioinnissa merkittävämpään asemaan kuin mitä se on ollut tähän saakka. Tämä on se keskeisin muutos. Ei sitä pysty sanomaan, mikä muuttuu ennen kuin se ensimmäinen kerta sitten jossain koeponnistetaan. Sitten me tiedämme, mikä on oikeuskäytäntö sen jälkeen, Lindström sanoi.

Nico Steinerin mukaan irtisanomisperusteen arvioinnissa otetaan kaikki ne seikat huomioon, jotka puoltavat irtisanomista ja jotka puhuvat sitä vastaan.

– Hallituksen esityksen idea on siinä, että työnantajan henkilöstökoon painoarvoa kasvatettaisiin kokonaisarvioinnissa.

– Konkreettinen muutos on se, kun henkilöstökoon painoarvo lisääntyy, se pakottaa aktiivisesti tuomioistuimia ottamaan tähän kantaa. Tähän asti ei ole ollut mahdollista muodostaa yhtenäisempää kuvaa tuomioistuinkäytännön perusteella siitä, miten yrityskoko on kokonaisarvioinnissa otettu huomioon, kun siihen ei ole erikseen edellytetty kiinnitettävän huomiota, Antti Neimala sanoi.

Työministeri Lindströmin mukaan on todella vaikea sanoa, millaisia ovat hallituksen esityksen työllisyysvaikutukset. Kyseessä vaikuttaakin olevan uskon asia.

– Kuitenkin uskotaan siihen, että tuottavuuden ja dynamiikan kautta lopputulos olisi positiivinen. Paraskin arvio mitä virkamiehiltä on tullut, ei siellä ole pystytty määrittämään.

Nico Steinerin mukaan keskeistä on se, että työsuhdeturvan ja työsuhteen ehdoilla sekä kriteereillä, joilla työsuhde voi päättyä on vaikutusta siihen, kun työnantaja arvioi työntekijän palkkaamista.

Tehyn ja Superin puheenjohtajat tulivat hiljattain julkisuuteen tiedotteella, jonka mukaan irtisanomislakiesityksen perusteista ei ole yksimielisyyttä. Juuri lain perusteet ovat askarruttaneet laajemminkin työntekijäpuolella. On pelätty, että niissä asuu piru, joka helpottaa irtisanomisia.

Tehyn ja Superin mukaan teksteihin jäi ”yhä isoja ongelmia etenkin naisvaltaisten alojen kannalta”.
Järjestöt ovat valmiit hyväksymään kyseisen pykälämuutoksen sellaisenaan, jos siihen liittyvällä perusteluosalla ei pyritä muuttamaan itse lakitekstiä. Näin voisi liittojen mukaan käydä.

Nico Steiner toteaa kysyttäessä, että perusteluilla on merkitystä laintulkinnassa. Tämä korostuu eritoten sellaisen sääntelyn osalta, joka perustuu yleislausekkeisiin. Ja juutri tällaista lainsäädäntöä irtisanomissäännöstökin on pitkälti, eli kyseessä ei ole kovin yksityiskohtainen sääntelyä.

– Tämäntyyppisessä sääntelyssä perusteluilla on kyllä eittämättä merkitystä.

Oikeuskäytäntö ja lain esityöt vaikuttavat siihen, miten asiaa oikeuskäytännössä tulkitaan. Esitöihin kuuluu myös eduskunnan valiokuntatyö eli esimerkiksi tuleva asiaa käsittelevä mietintö.

Jari Lindströmin mukaan kolmikantavalmistelussa oltiin yksimielisesti lain perusteluiden takana. Tosin Lindström huomauttaa, että SAK ja STTK olivat sinänsä koko asialle kriittisiä.

– Tässä on kyse pykälän perusteluista ja siitä oli saavutettu yksimielisyys, Lindström sanoo.