Näihin liittyy muun muassa Yhdysvaltain Kiinan pelko ja huomion siirtyminen Aasiaan sekä EU:n sisäinen vääntö siitä, millainen strateginen asema ja millaiset liittolaissuhteet unionilla tulisi olla – ja miten Euroopan tulisi olla läsnä Aasiassa.

Jupakka sai alkunsa, kun Australia, Yhdysvallat ja Britannia julkistivat viime viikolla salassa neuvotellun Aukus-puolustusliittouman. Osana sitä Australia perui Ranskan kanssa sovitun hintavan sukellusvenekaupan ja ilmoitti rakentavansa Yhdysvaltojen avulla ydinsukellusveneitä. Seurauksena oli historiallinen diplomaattinen kriisi, jonka seurauksena Ranska kutsui suurlähettiläänsä pois Yhdysvalloista ja Australiasta.

Aukus meni sukellusveneiden ohi ennen kaikkea Kiinan vuoksi. Taustalla on Yhdysvaltain ja Australian kasvava Kiinan pelko. Yhdysvalloille Australia on luontainen kumppani Kiinaa vastaan, koska Australia näkee Kiinan suurempana uhkana kuin Euroopan maat.

Britannialle sopimus on ennen kaikkea keino pönkittää roolia brexitin jälkeisessä maailmassa.

–  Britannille se rooli oli herkullinen. Nyt saadaan edes jotain evidenssiä siitä, että se globaali Britannia, joka on ollut brexitin jälkeen kiikarissa, on olemassa.

Liittolaisten laittaminen eri kastiin oli iso loukkaus

Ranskalle kyse on sekä sisä- että ulkopoliittisesta arvovallasta. Puolustusteollisen jättihankkeen peruuntuminen kismitti luonnollisesti maata. Sopimus olisi tuonut Ranskalle merkittävää taloudellista etua.

– Naval on hyvin merkittävä sotalaivojen tuottaja Ranskassa, ja nyt iso sopimus meni sivun suun. Kyse on ranskalaisten työpaikoista ja taloudellisesta edusta. Lisäksi ensi vuonna järjestetään vaalit, ja tämä saa presidentti Emmanuel Macronin näyttämään pahalta, sanoo Itä-Aasian kansainvälisiin kysymyksiin erikoistunut ranskalaisen Sciences Po -yliopiston tohtoriopiskelija Anton Karppanen.

Kyse on myös liittolais- ja luottamussuhteen rikkomisesta. Ranska pitää itseään Yhdysvaltain, Australian ja Britannian liittolaisena, ja nyt tätä suhdetta on vahingoitettu.

–  Pariisin näkökulmasta liittolaisten laittaminen eri kastiin oli iso loukkaus, joka sattui paljonkin, Aaltola sanoo.

Ranska kertoikin keskiviikkona vaativansa Yhdysvalloilta selitystä, miksi se sysättiin sopimuksen ulkopuolelle.

Kauppasopimus uhattuna

Voiko kiista vaikuttaa liittolaisten suhteisiin pysyvästi?

–  Ranskan ja Yhdysvaltain suhteessa on omintakeisuutensa, jonka voi arvata jatkuvan, Aaltola sanoo. Ranska on Yhdysvalloille tärkeä liittolainen, mutta samalla maa ei ole pelännyt arvostella Yhdysvaltoja, jos se on kokenut asian tarpeelliseksi.

Kiista voi vaikuttaa myös Australian suhteisiin EU:n kanssa.

–  Tavallaan tämä on Ranskan oma kriisi. Toisaalta Ranska on niin merkittävä toimija EU:ssa, että väkisin tämä vaikuttaa siihenkin, Karppanen sanoo.

–  Ranska on sanonut, että EU:n kauppaneuvottelut Australian kanssa eivät voi jatkua tässä tilanteessa. Ranskan sana on tärkeä EU:ssa, joten tämä vaikuttanee unionin ulkopolitiikkaan.

STT – Sanna Raita-aho