Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Kotimaa

2.1.2020 09:16 ・ Päivitetty: 2.1.2020 09:16

Australia on yhä liekeissä – asiantuntija arvioi, voisiko samantyyppinen katastrofi tapahtua Suomessa

Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) johtava asiantuntija Kari Telaranta sanoo STT:lle, että Australian vaikeiden maastopalojen sammutustöiden kestoa on vaikea arvioida. Asiaan vaikuttaa muun muassa se, millaista maastoa alueella on.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

– Tilanne vaikuttaa todella vaikealta, kun on sekä kuumaa että tuulista. Vesisade helpottaisi nyt tilannetta todella paljon, hän sanoo.

Vesisateita ei ainakaan lähipäivinä ole luvassa. Lauantaina odotettavissa on jälleen paahtavan kuuma päivä.

Muun muassa Sydneyssä lämpötilojen odotetaan nousevan yli 30 asteen. Pääkaupunki Canberrassa lämpötilat taas voivat olla jopa yli 40 asteessa, Australian hallinnon sääpalvelu kertoo.

Koska Australiassa on parhaillaan käynnissä kesäkausi, maastopalojen sammutus voi viedä vielä jopa kuukausia, uutiskanava CNN arvioi. Tammi- ja helmikuussa on vielä oletettavasti luvassa hyvin kuumia lämpötiloja.

Telaranta arvioi, että palojen mittakaava on päässyt yllättämään viranomaiset, vaikka Australiassa yleisesti osataan varautua maastopaloihin.

– Se on aiheuttanut haasteita niin kaluston kuin miehistön saatavuudessa.

Lisää aiheesta

Sammutustöihin on osallistunut lukuisia vapaaehtoisia pelastajia.

Maastopalot ovat aiheuttaneet tukalia oloja Australiassa. Maastopaloissa on toistaiseksi kuollut 18 ihmistä. Palot ovat tuhonneet toistatuhatta kotia ja käristäneet Tanskaa suuremman alueen.

Pääkaupunki Canberrassa on kärsitty tänään ja eilen merkittävän huonosta ilmanlaadusta palojen savujen vuoksi. Canberra Times -lehden mukaan pääkaupungin ilmanlaatu on jopa saasteista usein kärsiviä Kiinan Pekingiä ja Intian Delhiä huonompi.

”Maastopalot ovat lisääntyneet myös Suomessa viime vuosina.”

Viime vuonna uutisotsikoissa kerrottiin monista eri maastopaloista ympäri maailmaa Kaliforniasta Siperiaan. Maastopalot ovat lisääntyneet myös Suomessa viime vuosina, Telaranta sanoo.

– Se voi olla sattumaa, mutta valistuneella arvauksella ilmastonmuutoksella voi olla myös vaikutusta maastopaloihin.

Telaranta arvioi, että pahimmassa tapauksessa Suomessa voitaisiin nähdä vastaavia maastopaloja kuin Ruotsissa kesällä 2018. Ne levisivät yli 21 000 hehtaarin alueelle ja aiheuttivat noin 900 miljoonan kruunun vahingot.

Suomessa on kuitenkin myös laajoilta paloilta suojaavia tekijöitä.

– Suomessa on aika kattava metsäautotieverkosto. Meillä on myös hyvä vapaaehtoisreservi pelastuslaitoksen tukena. Mutta jos ilmasto muuttuu, niin kyllä se lisää meilläkin tämäntyyppisten palojen riskiä.

Telaranta huomauttaa, että maastopalojen alkusyy on usein ihmisen oma toiminta. Uutiskanava ABC Australia on arvioinut, että ainakin yksi palo on saanut alkunsa tupakantumpista. Yhden palon syttymissyynä arvioidaan taas olevan armeijan ampumisharjoitukset.

CNN taas arvioi, että osa paloista on saanut alkunsa kuivaan maastoon osuneista salamoista.

STT–Sanna Raita-aho, Anssi Rulamo

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU