Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Ulkomaat

Australian, Afrikan ja Amazonian maastopalot vaikuttavat myös kaukana liekeistä

LEHTIKUVA / AFP / PETER PARKS
Esimerkiksi Australian paloista peräisin olevat tuhka, pöly ja musta hiili leviävät Uuden-Seelannin jäätiköille.

Australiassa, Afrikassa ja Amazoniassa levinneet maastopalot vaikuttavat ilmanlaatuun myös kaukana varsinaisista paloalueista.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Ilmatieteen laitoksen mukaan esimerkiksi Australian paloista peräisin olevat tuhka, pöly ja musta hiili leviävät Uuden-Seelannin jäätiköille ja tummentavat niiden pintoja, mikä kiihdyttää sulamista. Tummeneminen käy ilmi satelliittikuvista.

Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa kerrotaan, että Australian vuotuiset maastopalot alkoivat poikkeuksellisen aikaisin, ja nyt palavat myös alueet, joilla normaalisti ei ole paloja. Yhteensä paloalue on noin kaksi kolmasosaa Suomen pinta-alasta, eli melkein 190 000 neliökilometriä.

– Tämän kesän voimakkaisiin ja laajoihin paloihin ovat oleellisesti vaikuttaneet ennätyksellisen lämpimät ja kuivat olosuhteet, joiden syntyyn ilmastonmuutos on vaikuttanut, toteaa Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen tiedotteessa.

Australian keskilämpötila oli viime vuonna yli puolitoista astetta vuosien 1961–1990 keskiarvoa korkeampi.

Sydneyn savu on pahimmillaan kuin Delhin saasteet

Palojen vuoksi Sydneyn alueen ilmanlaatu on ollut ajoittain erittäin huono. Erikoistutkija Pia Anttilan mukaan hengitysilman pienhiukkaspitoisuudet ovat pahimpien savujen aikaan kohonneet Sydneyssä samaan suuruusluokkaan kuin Intian Delhissä viime vuoden loka-marraskuun saastejaksolla, jopa 800 mikrogrammaan kuutiometrissä ilmaa.

Maailman terveysjärjestö WHO:n vuositason ohjearvo ihmisten terveyden suojelemiseksi on 10 mikrogrammaa kuutiometrissä, ja päivätaso ei saisi nousta yli 25:n. Suomessa mitatut korkeimmat pienhiukkaspitoisuudet ovat vuodelta 2010, kun Venäjän metsäpalojen savujen vuoksi Kaakkois-Suomessa mitattiin yli 200 mikrogramman pitoisuus kolmen tunnin ajan.

Ilmatieteen laitoksen mukaan maasto- ja metsäpalojen synnyttämät savut ovat erityisen ongelmallisia, sillä niiden tiedetään sisältävän runsaasti karsinogeenisiä eli syövälle altistavia orgaanisia yhdisteitä. WHO:n suositukset pienhiukkasten pitoisuuksista ylitetään nyt useilla mantereilla.

Savut kulkevat kauas

Maastopalojen kuumuus on synnyttänyt voimakkaita nousevia ilmavirtauksia, joiden mukana savu on levinnyt ylempään ilmakehään eli stratosfääriin asti. Maanantaiset satelliittihavainnot osoittavat savun kiertäneen täyden kierroksen maapallon ympäri.

– Satelliittimittauksissa savuja on havaittu eteläisen Tyynenmeren päällä jopa 15–18 kilometrin korkeudessa, mikä on harvinaista. Savut ovat myös kulkeutuneet ylempänä ilmakehässä epätavallisen pitkiä matkoja eteläisellä pallonpuoliskolla, kertoo ryhmäpäällikkö Seppo Hassinen Ilmatieteen laitokselta tiedotteessa.

Afrikan savuista palo on levinnyt Atlantin ylle, ja Amazonian palojen savu huonontaa ilmanlaatua Meksikossa ja Yhdysvaltojen eteläosissa.

Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Outi Meinander kertoo tiedotteessa, että Amazonian maastopalojen musta hiili ja pöly ovat nopeuttaneet Andien vuoristossa jäätiköiden sulamista. Tämä voi lyhentää satokauden pituutta.

Ilmatieteen laitos muistuttaa, että maailmanlaajuisesti valtaosa paloista on joko ihmisten vahingossa sytyttämiä tai seurausta maanviljelykseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista.

STT–Anne Salomäki

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
25.9.2020
Tänään kuultiin murheellista tietoa koronarokotteen aikataulusta – THL:n ylilääkäri torppaa nyt väitteen Demokraatille
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE