Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Auttaisiko viiden viikon kova rajoituskuuri koronaa vastaan? – Sanna Marin avasi suorin sanoin mitä seuraisi

Pääministeri Sanna Marin (edessä) ja valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski saapuvat tilannekatsaukseen hallituksen hybridistrategiasta ja koronavirustilanteen mallinnuksista.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) avasi tänään hallituksen koronaviruksen vastaista hybridistrategiaa tiedotustilaisuudessa.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Marin vertaili myös hallituksen hybridistrategiaa niin kutsuttuun tukahduttamisstrategiaan, jossa tauti pyrittäisiin äärimmäisen kovilla rajoitustoimilla tukahduttamaan. Marin ei varsinaisesti maininnut sanaa tukahduttamisstrategia, mutta tästä tai tämänkaltaisesta hänen pohdinnassaan selvästi tuntui olevan kyse.

Hallitus pyrkii estämään koronaviruksen leviämistä Suomessa hybridistrategialla. Siinä keskeisenä toimena on niin kutsuttu testaa, jäljitä, eristä ja hoida -toimintamalli.

Marinin pohdinta sai alkunsa, kun Ylen toimittaja kysyi häneltä, pyrkiikö hallitus siihen, että onko hallituksen tavoite R0 (R nolla) eli että ei tulisi uusia tautitapauksia lainkaan.

– Haluamme siis, että virusta ei yhteiskunnassa esiintyisi, se ei leviäisi, sitä ei kertakaikkisesti olisi. Eli jos jokin tavoite asetettaisiin vaikka sille R-luvulle tai taudin ilmaantuvuudelle niin tavoitteenhan pitäisi tietenkin olla, että virusta ei ole, ei ole yhtään tautitapausta, Marin sanoi.

Hän kuvasi asiaa esimerkillä.

– Ei urheilukisoissakaan aseteta tavoitteeksi, että haluan olla kahdeksas tai yhdeksäs, vaan tietenkin tavoitteena on aina se, että tulee maaliin ensimmäisenä eli jos tämänkaltaisista tavoitteista puhuttaisiin niin tietenkin tavoite pitää globaalisti olla se, että virusta ei enää esiintyisi.

Marin kuitenkin huomautti, että tästä huolimatta pitää “olla realisti ja ymmärtää”. Hän tuli tämän jälkeen siihen, miten koronaongelma ei ole vain maamme sisäinen asia, vaan tautia on joka puolella maailmassa eli se on globaali.

– Kun kyse on globaalista pandemiasta, vain Suomen toimenpiteillä emme pysty kertakaikkisesti siihen, että virusta ei enää ilmaantuisi. Suomen kansalaisilla on oikeus lähteä maasta, palata maahan. Meillä on edelleen tavara- ja rahtiliikennettä olemassa. On mahdollista, että me saisimme tämän viruksen ja taudin painettua hyvin alas erittäin kovilla rajoitustoimenpiteillä, joita jatkaisimme ja ottaisimme kenties uusiakin käyttöön, mutta meillä ei ole varmuutta siitä, että se tehoaisi kovin hyvin tai auttaisi kovin pitkäksi aikaa, Marin painotti.

Hän muistutti, miten rajoitustoimenpiteillä on myös muita inhimillisiä ja taloudellisia vaikutuksia.

– Toisin sanoen tällaisella erittäin kovalla rajoituskuurilla, vaikka viiden viikon kuurilla, johon liittyisi ulkonaliikkumiskiellot ja täydelliset kontaktikiellot, ei todennäköisesti kuitenkaan mitään pitkäaikaista saavutettaisi. Sen vuoksi hallitus pyrkii tasapainoilemaan. Pyrimme siis löytämään sellaisen kultaisen keskitien, jolla pystymme pitämään taudin hallinnassa, niin että virus ei leviä. Samaan aikaan kuitenkin pääsisimme näistä erittäin haitallisista rajoitustoimenpiteistä pikku hiljaa eroon.

– Toivon mukaan meillä syksyllä – jos tällä taudilla on kausivaihteluja ja olisi oletettavissa syksyllä vaikka toinen aalto – olisimme varautuneet niin, ettei joutuisi välittömästi kovia rajoitustoimenpiteitä ottamaan uudelleen käyttöön, vaan testaa, jäljitä, eristä ja hoida -toimintamalli toimisi niin hyvin, että sillä saisimme pidettyä taudin hallinnassa, Marin sanoi.

Hän puhui myös hoivakotien tilanteesta ja totesi, että kontaktien rajoittamisella on vaikutusta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

– Ihmisillä pitää olla sosiaalisia kontakteja, koska se on myös merkityksellistä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Sen vuoksi me etsimme nyt niitä turvallisia tapoja, joilla sosiaalisia kontakteja voidaan lisätä. En pidä kovinkaan realistisena enkä myöskään mielekkäänä, että esimerkiksi hoivakotien vierailujen kieltoa jatkettaisiin vaikka vain varmuuden vuoksi niin pitkään, että varmasti yksikään hoivakodissa ei ikinä sairastuisi tai altistuisi, koska se muu inhimillinen hinta on niin kova.

– Juuri näiden asioiden välillä meidän pitää löytää tasapainoa ja pyrkiä sellaiseen kokonaisuuteen, josta inhimillistä kärsimystä syntyisi mahdollisimman vähän.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE