Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja tietää: ”Ihmisellä on kyky hurahtaa”

Kuva: Jari Soini
Esko Valtaoja jäi eläkkeelle viime syksynä Turun yliopistosta.

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojan mukaan pitäisi lukea myös niistä asioista, joista ei tiedä ja jotka eivät vahvista omia näkemyksiä. Se ei näy juuri suomalaisessa keskustelukulttuurissa. Tietoa on niin valtavasti, että monet tyytyvät toisen tai kolmannen käden tietoon.

Valtaoja on nähnyt ateistiprofessorin tulevan uskoon. Myös hänen arvostamansa kirjailija on alkanut uskomaan salaliittoteoriaan. Kaikki on mahdollista.

– Ihmisellä on kyky hurahtaa. Sille ei mahda mitään. Mikä saa ihmisen vakuuttuneeksi esimerkiksi siitä, ettei holokaustia ole ollut olemassakaan? hän kysyy.

Valtaoja haluaa rakentaa yhteyttä eri tavoin ajattelevien ja uskovien välillä. Riitely ja vastakkainasettelu eivät rakenna keskustelukulttuuria.

Valtaoja ei osallistu, jos toinen osapuoli perustelee näkemyksenä vain Raamatulla. Useimmiten Valtaoja kieltäytyy myös paneelikeskusteluista niiden riitaisuuden ja päällekkäinpuhumisen takia. Miksi eri mieltä olevaa pitäisi ylipäätään käännyttää?

– Hämmästyttää yhä, miten paljon ihmiset rakastavat luulemista ja ei tietämistä, hän sanoo.

Mikä saa ihmisen vakuuttuneeksi esimerkiksi siitä, ettei holokaustia ole ollut olemassakaan?

Hallituksen leikkaukset koulutuksesta, sivistyksestä ja perustutkimuksesta ovat Valtaojasta vieneet maatamme aimosysäyksen väärään suuntaan.

Tiedettä kehittämällä olisi huomattavasti todennäköisempää päästä eteenpäin kuin sellutehtailla ja laivatilauksilla. Asioiden pitkän tähtäimen ajattelu ei toteudu Valtaojasta lainkaan.

Tällä hetkellä on pohdittava ratkaisuja yt-neuvotteluiden määrään ja työttömyyteen. Sadan vuoden päästä työn luonne on muuttunut, jolloin ei ole järkeä puhua enää täystyöllisyydestä.

– Lyhyen tähtäimen ratkaisut eivät voi olla pitkän tähtäimen ratkaisuja. Se ei tunnu menevän tajuntaan, Valtaoja lataa.

Valtaoja pitää suomalaisia sivistyneinä maailman mittapuussa. Silti emme aina toimi sivistyneesti.

– Tietojen käsitteleminen on vaikeaa. Haaste on löytää oikea tieto kaiken hömpän ja roskan seasta.

Lue koko Esko Valtaojan haastattelu torstain 27. lokakuuta Demokraatista ja katso video, jossa Valtaoja pohtii, millaisia mahdollisuuksia se avaisi, jos avaruudesta löydettäisiin uutta elämää.

Amerikkalainen kielitieteilijä Eugene Holman Yhdysvaltojen tilanteesta: ”On vain ikävä, että ennusteeni näkyvien vähemmistöjen olojen huonontumisesta toteutui niin nopeasti”

Kuva: Jari Soini
Eugene Holman opetteli suomea jo vuonna 1958, jolloin hän aloitti kirjeenvaihdon SDP:n puoluetoimistossa työskennelleen Anneli Koiviston kanssa.

Amerikkalaisen kielitieteilijän Eugene Holmanin koulukavereissa The Bronx High School of Sciencessä oli paljon Saksasta paenneiden juutalaisten lapsia. Muutama heistä oli syntynyt keskitysleirillä. Myös opettajat olivat tavalla tai toisella holokaustin uhreja. Heidän kokemuksensa olivat läsnä.

– Sen ikäinen ei yleensä tiedä vielä tällaisista asioista. Tajusin, että kansanmurhia tapahtuu, Holman sanoo.

Holmanin perhe oli keskiluokkainen ja asui New Yorkin Queensissa viheralueella. Suurin osa oli afroamerikkalaisia, mutta heidän joukossaan asui myös valkoihoisia. Rotuerottelua ei kuitenkaan heidän arjessaan näkynyt.

Holman oli kolmannella luokalla oppikoulussa, kun Adolf Eichmann jäi kiinni Argentiinassa vuonna 1960. Sitä seurasi oikeudenkäynti vajaa vuotta myöhemmin Israelissa. Eichmann ei ollut suoraan tappanut ketään, mutta hän oli ollut vastuussa juutalaisten tunnistamisista ja kuljetuksista keskitysleireille.

– Ymmärsin silloin, mitä tarkoittaa vastuu, Holman vakavoituu.

He seurasivat tilannetta ja keskustelivat aiheesta koulussa. Nuorukaisen tunteet olivat sekavat.

– Holokaustin historiaa lienee dokumentoitu parhaiten. Myös Yhdysvaltojen historiassa on verisiä ja inhottavia tapahtumia, mutta niitä ei opeteta samoin, Holman luonnehtii.

Holman iloitsee nykyisten mustien nuorten aiempaa paremmista kouluttautumis- ja etenemismahdollisuuksia. Silti joissakin asioissa tilanne on mennyt taaksepäin, ja köyhyys on iso ongelma.

– Enää ei ole kyse vain mustien oikeuksista, vaan kaikkien näkyvien vähemmistöjen oikeuksista, Holman selvittää.

Holman on kiinnostunut pseudo- eli näennäishistoriasta. Miten paljon monet asiat voivat vaikuttaa ihmisiin, vaikka ne eivät pidä paikkaansa. Tämän myös Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on ottanut aseekseen.

– Internet on antanut mahdollisuuden levittää valheellisia tietoja. On vain ikävä, että ennusteeni näkyvien vähemmistöjen olojen huonontumisesta toteutui Yhdysvalloissa niin nopeasti, Holman kiteyttää.

Lue koko Eugene Holmanin laaja haastattelu torstain 16. 2. Demokraatista ja katso video.

”Je suis flatté!” – sarjakuvataiteilija Ville Rannasta ranskalainen ritari

Kuva: Antti Nylen
Ville Ranta.

Demokraattiin säännöllisesti piirtävä sarjakuvataiteilija Ville Ranta saa Chevalier dans l’Ordre national du Mérite -arvonimen. Tunnustus luovutetaan hänelle Ranskan suurlähetystössä Helsingissä tiistaina. Ranta saa tunnusmerkkimitalin ja hänestä tulee samalla ranskalainen ritari.

Piirtäjä palkitaan siviiliansioista Ranskan hyväksi tehdyssä työssä.

Ville Ranta tuntee ranskalaisen kulttuurin ja hallitsee kielen.

– Je suis flatté! (Olen imarreltu), puhelimessa tavoitettu taiteilija kommentoi Demokraatille.

– Se luovutetaan minulle huomenna. Enkä ole kuullut vielä perusteluja, miksi minulle ritariprenikka annetaan, Ranta kertoo.

Osuutta on ainakin sillä, että Rannalta on julkaistu kuusi teosta Ranskassa. Lisäksi hän tekee ranskankielistä sarjakuvablogia.

– Olen muutenkin verkottonut sinne, sarjakuvapiirtäjänä ja pilapiirtäjänä myös, hän lisää.

– Sitä kautta se tulee, että minulla on tämä Ranska-linkki.

Sitä kautta se tulee, että minulla on tämä Ranska-linkki.

Ranta sanoo, että ranskalainen vaikutus näkyy hänen piirrostyylissään.

– Olen ihan murrosiästä asti ollut ranskalaisen sarjakuvan ja kulttuurin ystävä. Omat sarjakuvavaikutteeni tulevat aika paljon Ranskasta.

Rannan mukaan sen kyllä huomaa, jos tutustuu sikäläiseen tyyliin.

– Tämä on piirrosteni ärhäkkyyden yksi taustatekijä. Siellä on aika reipasotteinenm pilapiirroskulttuuri, jota olen aina ihaillut.

Ville Rannan pilapiirros ilmestyy Demokraatti-lehdessä torstaisin. Verkossa (demokraatti.fi) piirros julkaistaan tiistaisin.

Ranta sai Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinnon vuonna 2009 ja Suomen PENin sananvapauspalkinnon 2012. Sarjakuva-Finlandian hän voitti teoksellaan Kyllä eikä ei vuonna 2014. Samana vuonna hänelle myönnettiin myös opetus- ja kulttuuriministeriön jakama Suomi-palkinto.

Rannan palkitsemisesta kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Samuli Edelmann on vähän outo valinta päähenkilöksi Ylen Presidentti-sarjaan, joka on poliittista saippuaa ja ehkä scifiä

Kuva: Zodiak Finland/Yle

Kaksitoista jaksoa eli noin yhdeksän tuntia tuntuu jopa alimitoiteltu kestolta kaikkien niiden poliittisten suhmurointien, mediakohujen ja henkilösuhteiden solmujen avaamiseen, joita uuden ”Presidentti”-sarjan kahdessa ensimmäisessä jaksossa katsojan eteen heitetään.

Heti kättelyssä areenalle marssitaan valtava määrä pelureita, joiden asemaa ei määritetä vielä ensimmäisen puolentoista tunnin aikana. Ravintoketjun huipulla näyttäisi olevan Esko Salmisen esittämä Väinö Vallgren, joka on niin iso harmaa eminenssi, ettei edes valtakunnan huipulla voi tapahtua mitään merkityksellistä ilman hänen suostumustaan. Kuka hän on, mistä tulee?

Kirsti Mannisen ja Antti Pesosen kirjoittaman sarjan päähenkilö on kuitenkin Henri Talvio (Samuli Edelmann), politiikan ulkopuolelta tasavallan ykkösvirkaan singahtava teknologiaguru. Hänellä on erilaiset verkostot ja käytännöt kuin mihin maan poliittisessa elämässä on totuttu, joten hankauksia alkaa heti syntyä.

Ehkä vuoteen 2018 sijoittuva Presidentti-sarja onkin siis poliittista scifiä, draamallinen profetia.

Sarjan toinen napa on pääministeri Petra Pennanen (Inka Kallén), joka taistelee kaikin keinoin säilyttääkseen asemansa. Hänellä on suhde virkaansa astuvan presidentin kanssa, ja toki Talvion täytyy käydä vielä vaaliyönäkin petiin rakastajattarensa kanssa. Myös rouva Talviolla (Laura Malmivaara) on omat pelinsä käynnissä.

Poliittiseksi draamaksi luonnehditun sarjan uskottavuudessa on muitakin aukkoja, jotka vievät sitä enemmän saippuasarjan kuin vakavasti otettavan draaman suuntaan. Toisaalta Talvion omapäisissä elkeissä on jotain samaa kuin Donald Trumpin öykkäröinnissä, joiden todentumiseen kukaan ei halunnut uskoa, mutta kuinkas sitten kävikään… Ehkä vuoteen 2018 sijoittuva Presidentti-sarja onkin siis poliittista scifiä, draamallinen profetia.

Samuli Edelmann on nimiosaan vähän outo valinta. Hän kun ei oikein ole näyttelijätemperamentiltaan sitä tyyppiä, joka pystyisi luontevasti sellaiseen impulsiivisuuteen, joka Talvion hahmoon on kirjoitettu.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomalaiset ovat edelleenkin festarikansaa

Kuva: Susanna Alatalo
Helsingissä järjestettävä Maailma kylässä on ilmaistapahtuma, ja se nouseekin nykyisin korkealle Finland Festivalsin jäsentapahtumien kokonaiskävijämääriä mittaavassa tilastossa.

Finland Festivals on jälleen koonnut kattavat tilastot festivaalien käyntimääristä vuonna 2016. Kaikkiaan 81 jäsenfestivaalilta kerätyt luvut kertovat, että festivaaliala on edelleen erittäin elinvoimainen. Myytyjen lippujen osalta vuosi 2016 oli lähes yhtenevä edellisvuoden kanssa, kokonaiskäyntimäärien suhteen sen sijaan tapahtui pientä laskua.

Myytyjen lippujen vuoden 2016 tilastoitu kokonaismäärä on 828 955 kappaletta, joten laskua edellisvuoteen verrattuna on yksi prosentti. Festivaalien arvioitu kokonaiskäyntimäärä, johon on koottu arviot myös erilaisista ilmaistilaisuuksista, on reilusti yli kaksi miljoonaa – tarkka tilastoluku on 2 164 762. Kokonaiskäyntimäärissä laskua vuoteen 2015 verrattuna on kahdeksan prosenttia.

Kokonaisluvut ovat lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna, mutta kuten aina, festivaalikohtaiset erot olivat suuria. Festivaalien tavoitteet ovat myös joka vuosi erilaiset, joten lukuja pitää verrata festivaalin itselleen asettamiin tavoitteisiin. Tilastoja ei myöskäänkannata tuijottaa sillä silmällä, että yleisömäärä olisi kaikille festivaalijärjestäjille itseisarvo. Suomessa on lukuisia pieniä festivaaleja, jotka haluavatkin pysyä pieninä.

Kymmenen suurinta festivaalia vuonna 2016 myytyjen lippujen perusteella:

  1. Ruisrock 100 000
  2. Pori Jazz 57 507
  3. Ilosaarirock 54 500
  4. Helsingin juhlaviikot 50 112
  5. Savonlinnan Oopperajuhlat 49 087
  6. Taidekeskus Salmela 42 764
  7. Seinäjoen Tangomarkkinat 38 131
  8. Tampereen Teatterikesä 36 556
  9. Kuhmon Kamarimusiikki 31 244
  10. Sodankylän elokuvajuhlat 25 902

Kymmenen suurinta festivaalia vuonna 2016 kokonaiskäyntimäärän perusteella:

  1. Pori Jazz 379 507
  2. Kotkan Meripäivät 222 392
  3. Helsingin juhlaviikot 209 745
  4. Ruisrock 102 000
  5. Seinäjoen Tangomarkkinat 101 000
  6. Puistoblues 100 000
  7. Maailma kylässä 79 000
  8. Tampereen Teatterikesä 67 788
  9. Savonlinnan Oopperajuhlat 67 132
  10. Oulun juhlaviikot 56 997

Sekä myytyjen lippujen että kokonaiskäyntimäärien tilastokärjet olivat samat kuin edellisvuonna. Ruisrockin myytyjen lippujen määrä kasvoi viidellä prosentilla vuoteen 2015 verrattuna, Pori Jazzin kokonaiskävijämäärä laski hiukan, mutta listan ykköspaikka säilyi edelleen selvällä erolla seuraaviin.

Kokonaiskävijämäärää mitattaessa  suurinta kasvua tuli nykymusiikkifestivaali Tampere Biennalelle ja Lohtajan kirkkomusiikkijuhlille, joissä molemmissa kävi vuonna 2016 yli 150 prosenttia ennemän väkeä kuin edellisvuonna. Lohtaja oli kärkipäätä myös myytyjen lippujen osuuden kasvattamisessa. Sen tilaston ykkönen oli kuitenkin pieni Inkoossa järjestettävä Meri ja musiikki -festivaali, joka lisäsi lipunmyyntiään yli sadalla prosentilla, samaan ylsi Pyhäjärvellä järjestettävä nykytanssitapahtuma Täydenkuun tanssit.

Tarkat käyntitilastot Finland Festivalsin jäsenfestivaaleista 2016 löytyvät tästä linkistä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suosikkiohjelma palaa rytinällä: tähtien joukossa muusikkomestari, räppäri ja lavakoomikko

Kuva: Lehtikuva

Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman parketilla nähdään tänä vuonna kymmenen uutta tähtioppilasta.

Kisaamassa ovat Kasmir, Eevi Teittinen, Musta Barbaari, Pepe Willberg, Kirsi Alm-Siira, Anna-Maija Tuokko, Laura Malmivaara, Ali Jahangiri, Hanna Sumari ja Jarkko Tamminen.

Ohjelmalla on juhlakaudellaan myös uusi juontajatiimi, johon kuuluvat Tuija Pehkonen, Vappu Pimiä ja Mikko Leppilampi.

Tanssii Tähtien Kanssa alkaa MTV3-kanavalla 12. helmikuuta kello 19.30.

Keskustelua aiheesta