Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Työmarkkinat

9.6.2025 05:31 ・ Päivitetty: 9.6.2025 05:31

Avi: Työsyrjinnästä raportointi kasvoi yli 20 prosenttia viime vuodesta – valtaosa tapauksista liittyi työsuhteen päättämiseen

Wilma Hurskainen/Demokraatti
Yleisimmät syrjintäepäilyjen tarkastusten syyt olivat terveydentilaan perustuva ja jokin muu henkilöön liittyvä syy, kuten epäkohtien esiin tuominen.

Aluehallintoviraston työsuojeluviranomainen sai viime vuonna 630 työsyrjintään liittyvää yhteydenottoa. Määrä kasvoi hieman yli 20 prosenttia vuodesta 2023, vaikka osa syrjinnästä jää piiloon.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Usein yhteyttä ottivat työntekijät tai työnhakijat, jotka halusivat neuvoja tai pohtivat, voiko heidän kokemuksessaan olla kyse syrjinnästä.

Osa yhteydenotoista eteni kirjallisiksi valvontapyynnöiksi, joiden perusteella työsuojeluviranomainen saattoi käynnistää työsuojelutarkastuksen. Syrjintään liittyviä valvontapyyntöjä käsiteltiin 186, ja niiden perusteella tehtiin 109 tarkastusta.

Avin tiedotteen mukaan vajaa puolet tarkastuksista koski syrjinnän kiellon noudattamista työsuhteen päättämisen yhteydessä. Reilu 40 prosenttia tarkastuksista koski syrjintää työ- tai palvelussuhteen aikana ja noin joka kymmenes liittyi työhönottoon.

Useimmiten työntekijä koki jonkin syrjintäperusteen vaikuttaneen esimerkiksi työtehtävien muuttamiseen, työvuorojen määräytymiseen tai työsuhteen ehtoihin.

ENITEN tarkastuksia tehtiin terveydentilaan perustuvan syrjintäepäilyn vuoksi. Seuraavaksi yleisimpiä olivat tapaukset, joissa perusteena oli jokin muu henkilöön liittyvä syy, kuten epäkohtien esiin tuominen. Kolmanneksi yleisin oli henkilön kansalaisuuteen, alkuperään tai kieleen liittyvä syrjintäepäily.

Noin neljänneksessä tarkastuksista työnantajan katsottiin syrjineen työntekijää. Näissä tapauksissa työsuojelutarkastaja velvoitti työnantajaa korjaamaan toimintaansa ja noudattamaan yhdenvertaisuuslakia.

Työsuojeluviranomainen valvoo syrjintää myös viranomaisaloitteisesti. Ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyen syrjinnän kieltoa valvottiin noin 760 tarkastuksella. Syrjintää alkuperän, kielen tai kansalaisuuden perusteella havaittiin palkanmaksussa tai muissa työsuhteen vähimmäisehdoissa 7,5 prosentilla tarkastuksista.

– Syrjintätilanteet ovat usein monisyisiä ja voivat liittyä useaan eri syrjintäperusteeseen. Tiedon puute omista oikeuksista tai pelko leimautumisesta voi estää ilmoittamista. Siksi osa syrjinnästä jää piiloon, muistuttaa ylitarkastaja Ulla Riikonen Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta tiedotteessa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU