Taustalla on viennin kasvu. Teollisuuden osuus viennistä on noin 70 prosenttia.

– Pääkaupunkiseudulla ei ole niinkään tuotannollista toimintaa. Valtaosa vientituotteistamme tehdään jossain muualla maassa, kertoo SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko.

– Oikein suurilla teollisuuden investoinneilla on vaikutuksia myös muualle, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

Tänä vuonna toissavuotinen koko maan keskiarvoluku ylittyy lähes kaikissa maakunnissa. Koko maan keskiarvo oli noussut tämän vuoden heinäkuussa 0,3 työpaikkaan.

Avoimien työpaikkojen lisääntymiseen on erilaisia syitä maakunnasta riippuen. Pääkaupunkiseudulla olisi runsaasti työpaikkoja tarjolla palvelualoilla ja rakentamisessa, jos tekijöitä löytyisi.

– Rakennusalalla on jossakin määrin niin, että työpaikat ja työvoima ovat eri paikoissa. Siitä aiheutuu hankaluuksia työpaikkojen täyttämisessä, Räisänen arvioi.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen huomauttaa kuitenkin, että pääkaupunkiseudulle on helppo muuttaa. Asuntoja on tarjolla, vaikka ne ovat kalliita.

Sen sijaan Varsinais-Suomessa asuntopula rajoittaa muuttoa eikä avoimia työpaikkoja saada täytettyä. Kuismasen mukaan Uudenkaupungin autotehtaan ympäristössä puute asunnoista on selvästi rajoittava tekijä.

Pahimmillaan avointen työpaikkojen määrän lisääntyminen jarruttaa talouskasvua, kun työlle ei löydy tekijöitä. Tämä voi kertoa siitä, että työpaikkojen vaatimukset ovat erilaisia kuin työntekijöiden valmiudet tai työpaikat sijaitsevat muualla kuin työntekijät. Puhutaan kohtaanto-ongelmasta.

Avoimien työpaikkojen määrä suhteessa työttömien määrään on noussut selvästi myös eräissä Itä-Suomen maakunnissa, erityisesti Pohjois-Savossa.

– Olen törmännyt siihen, että työpaikat ovat lisääntyneet Itä-Suomessa. Sielläkin on osaajapulaa monilla aloilla, Kokko kertoo.

Kuismasen näkemys on, että Itä-Suomesta on jo muuttanut pois paljon nuoria työikäisiä ihmisiä esimerkiksi Uudellemaalle tai Varsinais-Suomeen. Jäljelle jääneillä ei ole vaadittavaa ammattitaitoa, minkä vuoksi työpaikkoja ei saada täytettyä.

Pitkään työttömyydestä kärsineistä Itä- ja Pohjois-Suomesta muuttaneilla on voinut olla vaikeata löytää töitä etelän kasvukeskuksista.

– Työttömyys on saattanut jatkua täällä pääkaupunkiseudulla, ja sitä kautta päästään siihen ajatukseen, että täällä on pitkäaikaistyöttömiä suhteessa enemmän, Kokko pohtii.

Vaikka Uudellamaalla on edelleen avoimia työpaikkoja eniten suhteessa työttömien määrään, kehitys on ollut hillitympää kuin useissa muissa maakunnissa.

Työ- ja elinkeinoministeriön indeksin mukaan avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi Uudellamaalla Suomen keskiarvoa hitaammin marraskuusta 2015 marraskuuhun 2017.

Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa avoimet työpaikat lisääntyivät suhteellisesti selkeästi eniten. Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa oli myös merkittävää kasvua.

Toimittaja: STT / Antti Autio