Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Avointen hoitoalan työpaikkojen määrä kasvanut “lähes räjähdysmäisesti” – ministeri Lindén: “Ykkösluokan poliittinen kysymys”

LEHTIKUVA / TIMO HEIKKALA
Terveydenhuoltoalan ammattilaisia kävelee käytävällä Oulun yliopistollisessa sairaalassa Oulussa 31. maaliskuuta.

Hoitajavaje on kuluneen neljän vuoden aikana pahentunut dramaattisesti. Suomessa oli tammikuussa tilastojen mukaan 13 500 avointa hoitoalan työpaikkaa. Toukokuussa määrä oli kausivaihtelun puitteissa noin 9000. Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) pitää lukuja hälyttävinä.

Simo Alastalo

Demokraatti

– Tämä on ykkösluokan poliittinen kysymys nyt. Vuodesta 2006 vuoteen 2018 tilanne on pysynyt suunnilleen samanlaisena. Viimeisen neljän vuoden nousu on ollut lähes räjähdysmäinen, Lindén sanoo.

Muutoksen dramaattisuus tulee parhaiten esiin kausivaihtelut huomioivassa tilastovertailussa.

– Yleensä tammikuun ja toukokuun ero on ollut aikaisempina vuosina 2000-3000 työpaikkaa. Kun tammikuussa oli esimerkiksi 6000 työpaikkaa haettavana, toukokuussa niitä oli 3000. Nytkin tammi- ja toukokuun ero on 4000 luokkaa, mutta ollaan merkittävästi erilaisella korkeustasolla.

– Oikea tapa on verrata sitä 9000 siihen 3000, mitä se on aikaisemmin ennen kesiä ollut.

Suurin pula on lähihoitajista. Kun työmarkkinoilla olevien ammattikorkeakoulutaustaisten hoitajien määrä on kahdessatoista vuodessa noussut 62 000:sta 75 000:een, lähihoitajien määrässä ei ole tapahtunut muutosta.

– Heitä on 75 000 ja heitä oli 12 vuotta sitten 75 000.

Lisää aiheesta

Matkan varrella koulutusta on uudistettu ja apuhoitajista ja perushoitajista on tullut titteliltään lähihoitajia. Samalla koulutusajat ovat pidentyneet. Lindén pitää mahdollisena, että myös 2000-luvun alkupuolella voimaan tullut EU:n työaikadirektiivi on saattanut vaikuttaa hoitajien kysyntään.

– Pelastustoiminassa ja lääkäreillä direktiivi aiheutti tarpeen sadoille lisätyöntekijöille, vaikka työmäärä oli sama kuin aikaisemmin. Direktiivi kielsi aikaisemmat hyvin pitkät työrupeamat.

Töissä on 150 000 hoitajaa

Uhkaako hoitajapula ihmisten perusoikeuksia?

– Tuo on vaikea kysymys. Varmasti joillakin paikkakunnilla joissakin toimipisteissä perusoikeuksien toteutuminen on riskissä vaarantua, mutta ei voi yleistää ja sanoa, että niin olisi koko maassa. Onhan meillä 150 000 hoitajaa tekemässä töitä.

Lindén muistuttaa, että palvelujärjestelmä on kuntien ja kuntayhtymien ja jatkossa hyvinvointialueiden vastuulla. Sosiaali- ja terveysministeriö ei suomalaisessa järjestelmässä johda operatiivisesti.

– Ei meidän kenttä ole ministeriölle raportointivelvollinen siitä montako leikkausta on tehty tai montako sairaansijaa on ollut käytössä. Ministeriön tehtävä on lainsäädäntö ja yleiset kehittämisasiat. Vastuu on kunnilla ja kuntayhtymillä. Valvira ja Avit näitä valvovat.

Alustavien arvioiden mukaan hoitajapula ei johtuisi hoitajien määrän vähentymisestä. Lindénin näppituntuman mukaan työpaikkojen määrä on sen sijaan lisääntynyt.

– Meillä on viimeisten vuosien aikana syntynyt päätöksillä ja toisaalta hyvän talouskehityksen seurauksena yksityiselle sektorille paljon lisää hoitoalan työpaikkoja. Henkilökunnan määrä ei ole vähentynyt mutta työpaikkojen määrä on lisääntynyt niin paljon, että meillä on 10 000 – 15 000 ihmisen vaje.

– Se 150 000 työntekijää ei ole yhtäkkiä pudonnut 140 000, vaan niille 150 000 työntekijälle on tullut 160 000 – 165 000 työpaikkaa.

Vaikka työvoimapulan syyksi on palkansaajajärjestöistä väläytelty alan kehnoa palkkausta, syy vaikuttaisi olevan ennemmin kasvaneessa hoitajien tarpeessa.

– Uskallan sanoa näin vaikka tiedän yksittäisiä uutisia, joissa kerrotaan 20 tai 30 henkilön poislähdöstä. Emme tietysti tiedä ovatko he menneet töihin autotehtaalle, kaupan kassalle vai siirtyneet sosiaali- ja terveydenhuollon sisällä toisiin tehtäviin, mutta kokonaisuudessa väki ei ole vähentynyt sosiaali- ja terveydenhuollossa. Väestön tarve on lisääntynyt muun muassa ikääntymisen seurauksena.

“Kyllä sitä hoidon kuormaa ja tarvetta tulee sieltä valtavan paljon enemmän”

Väestötilastojen perusteella pula on pahenemaan päin, ellei suuntaa saada merkittävästi käännettyä. Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat selvästi aiempaa pienempiä. Vastaavasti hoidettaviksi siirtyvät ikäluokat ovat suurempia kuin koskaan aikaisemmin.

– Syntymäkohortit ovat olleet nyt alle 50 000. Yhteiskunnassa on muitakin aloja, jotka vaativat työvoimaa kuin hoitoala. Koko suomalaisella yhteiskunnalla on tosi isot haasteet edessä.

Vaikka nykyiset ikäihmiset ovat Lindénin mukaan terveempiä kuin vielä 20-30 vuotta sitten, heitä on enemmän ja he elävät vanhemmiksi.

– Nykypäivän seitsemänkymppinen tarvitsee vähemmän hoitoa kuin seitsemänkymppinen tarvitsi aikanaan. Mutta meillä on paljon enemmän kahdeksankymppisiä kuin mitä meillä on koskaan ollut. Sodan jälkeen syntyneet ikäluokat alkavat vuonna 2025 täyttää sen 80 vuotta. Kyllä sitä hoidon kuormaa ja tarvetta tulee sieltä valtavan paljon enemmän.

Lindénin mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistettiin marraskuussa hoitohenkilöstön riittävyys- ja saatavuushanke. Työmarkkinajärjestöt olivat hankkeessa merkittävässä roolissa, mutta neuvottelutilanteen kärjistyminen ja työtaistelut saivat työntekijöiden ja työnantajien edustajat jättäytymään työskentelystä pois. Hankkeen eteneminen pysähtyi pariksi kolmeksi kuukaudeksi.

– Tein johtopäätöksen, että asia on niin tärkeä, että hanketta täytyy jatkaa virkamiesvoimin. Käymme nyt läpi eri keinoja, joita tässä tarvitaan. Mikään niistä ei ole nopea. Kun tällaiseen tilanteeseen on neljässä vuodessa jouduttu, niin menee varmaan seuraavat neljä vuotta ennen kuin tilanne saadaan käännettyä. Kun saisimme käyrän nousun ensin pysäytettyä.

– Minulla ei ole valmista analyysiä kaikista hoitajapulan syistä. Asiaa on nyt tartuttu vakavissaan ja tätä käydään läpi kerran kuussa hallituksen keskeisessä ministeriryhmässä.

“Myös sillä on vaikutusta miten hoitoalasta puhutaan julkisuudessa”

Ministeriön hankkeessa ovat Lindénin mukaan esillä muun muassa eri ammattiryhmien työnjakokysymykset. Tuorein aiheeseen liittyvä uutinen on Valviran ilmoitus ohjeistus, jonka mukaan kahta terveydenhuollon ammattihenkilöä kohden voi vanhustenhuollossa työskennellä jatkossa yksi hoitoavustaja.

Lisäksi ministeriössä selvitetään ainakin johtamisen, työkulttuurin ja digitalisaation merkitystä.

– Uskon itse lähellä suoritusporrasta olevaan johtamiseen. Vaikka julkisella puolella ollaankin, puhutaan sisäisestä yrittäjyydestä eli parannetaan ihmisten omaa työn hallintaa ja luotetaan heidän omaan kykyynsä järjestellä asioita työvuoroasioista lomajärjestelyihin.

– Myös sillä on vaikutusta miten hoitoalasta puhutaan julkisuudessa. En tarkoita keinotekoisia kampanjoita. Jos ala koetaan raskaaksi ja vaativaksi, silloin se sitä varmasti on. Mutta jos hirveän negatiivisessa sävyssä koko ajan puhutaan, se heijastuu siihen ketkä hakeutuvat koulutukseen.

Olisiko maahanmuutto yksi ratkaisu hoitoalan työvoimapulaan?

– Se keskustelu joudutaan käymään. Olen itse ollut varovainen, koska se helposti tulkitaan palkkapoljennaksi. Sitä se ei tietenkään ole. Pitää olla palkat kohdallaan, pitää olla suomen kielen taito ja ammattitaito eli sitten tulee kysymys, että mistäs me sellaisia maahanmuuttajia saamme. Ilman muuta kaikki maahanmuuttajat ovat tervetulleita tälle alalla.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE