Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kerrotaan, että viime marraskuussa hoitajamitoituksen ollessa 0,55, yhteensä 92 yksikköä ei päässyt lakisääteiseen mitoitukseen. Hoitajamitoituksen noustessa jälleen ensi keväänä suurin osa yksiköistä joutuu tekemään rekrytointeja.

Jotta kaikki ympärivuorokautisen hoidon yksiköt saadaan nousemaan vaadittuun 0,7 hoitajan mitoitukseen, lisärekrytointeja tarvitaan THL:n mukaan lähes 80 prosentissa yksiköistä.

-  Todella moni on rekrytoimassa tällä hetkellä. Todennäköisesti niiden yksiköiden määrä on kasvanut (marraskuusta), jotka eivät täytä nykyistä 0,6:n mitoitusta, johtava asiantuntija Sari Kehusmaa kertoo.

Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki ilmoitti vastikään vähentävänsä väliaikaisesti tehostetun palveluasumisen yksiköiden paikkamäärää henkilöstövajeen vuoksi. Rekrytointiyrityksistä huolimatta henkilöstömäärää ei muuten saataisi kesän ajaksi vastaamaan lakisääteistä hoitajamitoitusta, sillä sijaisista on huutava pula.

Palvelupäällikkö Eeva-Liisa Tammi Jyväskylän kaupungilta kertoo, että hoitajavajeen pahenemiseen on vaikuttanut moni tekijä.

-  Hoitajia tulee ja menee ja sijaiset ovat epävarmoja. Meidän rekrytointimme tekee koko ajan töitä sen eteen, että me saisimme hoitajia. Mutta valitettavasti hoitajia ei ole tällä hetkellä tarpeeksi saatavilla, Tammi kertoo.

Lomasijaisista on ollut Jyväskylässä ajoittain pulaa ennenkin, mutta tänä vuonna tilanne on erityisen huono.

-  Ikinä ei ole tarvinnut tällaista tehdä. Tämä on viimeinen vaihtoehto tähän tilanteeseen, Tammi kertoo runsaan vuosikymmenen kokemuksella.

Valtakunnallista hoitajamitoitusta tiukennettiin vuoden alussa. Tällä hetkellä hoitohenkilökuntaan kuuluvia tulee olla pitkäaikaishoidossa 0,6 hoitajaa asukasta kohden. Ensi vuoden huhtikuussa vaatimus tiukentuu entisestään, ja työntekijöitä tarvitaan 0,7 jokaista asukasta kohden.

Hoitajamitoituksesta ei voi joustaa, sillä se on kirjattu vanhuspalvelulakiin.

Hoivahenkilökunnan pula koskee kuntien lisäksi myös yksityisiä toimijoita. Yksityistä sosiaali- ja terveysalaa edustavan Hyvinvointiala Halin mukaan henkilöstön rekrytointien tilanne on erityisen hankala Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla.

-  Tänä kesänä on varmasti vaikein tilanne, mitä historiassa on ollut. Sekä sairaanhoitajia että lähihoitajia on tällä hetkellä vaikea saada palkattua, kertoo hoivan ja osaamisen johtaja Arja Laitinen Halista.

Halin mukaan hoitajamitoituksesta on jo nyt haittaa, koska hyvin toimivia hoivakoteja joudutaan sulkemaan, sillä koulutusvaatimukset täyttäviä hoitajia ei ole.

Laitisen mukaan nykyisessä työvoimatilanteessa hoitajamitoitus on väistämättä tarkoittanut sitä, että hoivapaikat ympärivuorokautisessa hoivassa ovat vähentyneet.

-  Hoitoyksiköitä on useammasta syystä suljettu. Osittain hoitajamitoituksesta, osittain siitä, että vuorokausihinnat ovat niin alhaiset, että niillä ei pystytä kattamaan kohoavia mitoituksia ja niistä syntyviä kustannuksia, Laitinen avaa tilannetta.

-  Meillä olisi uusia hoivakoteja, mutta niitä ei voida avata, koska ei ole riittävää henkilöstöä. Monissa hoivakodeissa myös suljetaan yksittäisiä paikkoja, jotta henkilömitoitus täyttyy niiden (asukkaiden) osalta, jotka talossa jo ovat.

THL:ssä ollaan tietoisia hoiva-alan hankalasta rekrytointitilanteesta ympäri Suomea.

-  Tilannetta on kiristänyt ripeä tahti, jolla henkilöstömitoitusta nostetaan. Samanaikaisesti meille tulee koko ajan uusia vanhuspalveluiden käyttäjiä. Tilanne, jossa suuret ikäluokat vanhenevat, on vaikea henkilöstömitoituksen noston osalta, THL:n Kehusmaa arvioi.

THL kerää kaksi kertaa vuodessa tietoa vanhuspalvelulain toteutumisesta. Tuorein saatavilla oleva tieto on viime vuoden marraskuulta. Tuolloin vanhuspalveluiden yksiköt ilmoittivat tarvitsevansa 7  500 koulutettua työntekijää lisää kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen hoitoon.

Jos tilanne säilyy viime marraskuun kaltaisena, kevääseen 2023 mennessä tarvittaisiin siis ainakin 7  500 uutta vakituista työntekijää vanhuspalveluihin. Lisäksi tarvitaan runsaasti sijaisia hoitajien kesälomien ajaksi, jotta tämän kesän kaltaiselta hoitajapulalta vältyttäisiin.

-  Lisätarve vuodessa on niin iso, että se varmasti kriisiyttää henkilöstön saatavuuden ainakin lyhyellä tähtäimellä. Henkilöstön saatavuus toimintayksiköissä on tällä hetkellä varmasti todella vaikeaa, Kehusmaa sanoo.

Vanhuspalveluissa työskentelevistä sosiaali- ja terveysalan koulutetuista työntekijöistä valtaosa on lähihoitajia. Hoitajamitoituksen nostoa ajatellen koulutusmääriä lähihoitajien ja sairaanhoitajien osalta on hieman nostettu, mutta THL:stä arvioidaan, että koulutuspaikkojen nosto ei riitä korvaamaan hoitajapulaa lyhyellä aikavälillä.

Mikäli hoitajapulaa ei saada Jyväskylässä ratkaistua, joudutaan tehostetun palveluasumisen asukaspaikkojen täyttämättä jättämistä jatkamaan syksylläkin. Asukaspaikkoja voidaan alkaa täyttää vasta, jos työvoimaa saadaan riittävästi.

Tehostetun palveluasumisen paikoille olisi kuitenkin kovasti kysyntää. Asukaspaikkojen karsimisesta seuraa, että ympärivuorokautisen asumisen hoivajonot pitenevät. Esimerkiksi vanhusten kotiutuminen kaupunginsairaalasta palveluasumiseen hidastuu.

Palvelupäällikkö Tammi vakuuttaa, että ilman asukaspaikkaa jääviä vanhuksia ei jätetä heitteille tai siirrellä paikasta toiseen. Asukaspaikkoja jätetään Jyväskylässä täyttämättä lähinnä sitä mukaa, kun asukkaita poistuu palveluasumisen piiristä. Joissain tilanteissa asukkaita voidaan kuitenkin oman toimintayksikön sisällä pyytää muuttamaan, jotta henkilökuntaa saadaan keskitettyä.

THL ei ole systemaattisesti kerännyt tietoa siitä, miten vanhuspalveluiden yksiköt ympäri Suomea ovat vastanneet hoitajapulaan. Kehusmaan mukaan hoitajapula on kuitenkin näkynyt vanhuspalveluissa ainakin työntekijöiden keskittämisenä ympärivuorokautiseen hoitoon.

-  Jos henkilöstöä ei ole suoraan siirretty kotihoidosta, ainakin uudet rekrytoinnit on kohdennettu ympärivuorokautiseen hoivaan. Se näkyy nyt kotihoidossa kasvavana henkilöstövajeena, Kehusmaa kertoo.

Ratkaisu ei ole pitkällä tähtäimellä kestävä. Asiakasmäärät kotihoidossa ovat voimakkaassa kasvussa ja henkilöstövaje heikentää jo tällä hetkellä palvelun saatavuutta kotihoidon asiakkailla.

Hoitajapulasta ja rekrytointivaikeuksista huolimatta Kehusmaa vakuuttaa, että hoitajamitoituksen nosto on ollut perusteltu toimenpide.

-  Ilman muuta mitoituksen nostosta on hyötyä vanhuspalveluille pitkällä aikavälillä, Kehusmaa sanoo.

Valtakunnallinen valvontavastuu hoitajamitoituksen täyttymisestä on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralla ja aluehallintoviranomaisilla, joille THL toimittaa kaksi kertaa vuodessa keräämänsä tiedot henkilöstön riittävyydestä.

Tilanteeseen oman haasteensa tuo hoitajamitoituksen tuleva nosto. Mikäli hoitohenkilökunnan rekrytointiongelmaa ei saada ensi kevääseen mennessä ratkaistua, voidaan monella paikkakunnalla olla vaikeiden ratkaisujen äärellä.

-  Jos silloin ollaan sellaisessa tilanteessa kuin nyt tällä hetkellä, niin ollaan aika kädettömiä tekemään yhtään mitään, kun henkilöstöä ei ole saatavilla. Joudummeko me sulkemaan paikkoja entistä enemmän? En tiedä, Tammi pohtii Jyväskylän tilannetta.

Hoitajaliitot Tehy ja Super yrittivät tänä keväänä hakea hoitajapulaan ratkaisua palkkaohjelmasta, joka olisi tuonut sote-henkilöstön palkkoihin viiden vuoden ajan 3,6 prosentin korotuksen vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi. Sopimusta ei kuitenkaan ole saatu aikaan.

Tehy ja Super jäivät pois juuri sovitusta kunta-alan palkkaratkaisusta. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoi keskiviikkona, että liitot ovat valmiita palaamaan neuvottelupöytään vaikka välittömästi.

-  Meidän tavoitteet eivät ole missään kohtaa matkaa muuttuneet. Hoitajapulaan täytyy löytää uskottavat ratkaisut. Se tarkoittaa lyhykäisyydessään sitä, että palkkaus ja työolot täytyy saada kuntoon, Rytkönen kommentoi STT:lle.

Tammi toivoo hoitajajärjestöjen työtaisteluun pikaista ratkaisua, sillä hän uskoo, että palkkaohjelmasta olisi apua hoitajapulaan.

-  Mitä pidemmälle neuvottelut ovat jumissa, luulen, että myös tämä meidän tilanne on jumissa. Rahalla saataisiin vetovoimaa alalle, ja saisimme paremmin sijaisia ja vakituista henkilökuntaa, Tammi uumoilee.

Hyvinvointiala Halin mukaan yksityisen puolen hoitajapula voitaisiin pitkälti korjata hoiva-avustajien nykyistä laajemmalla käytöllä.

Hoitajamitoituslainsäädännössä rajataan hoiva-avustajan tehtävänkuvasta siten, että he eivät saa työskennellä yksin eivätkä he saa osallistua lääkehoitoon jakamalla tai annostelemalla lääkkeitä.

Halin mukaan valvontaviranomaiset kuitenkin rajaavat hoiva-avustajien käyttöä yksityissektorilla yli sen, mitä lait edellyttävät.

-  Jäsenemme eivät ole voineet hyödyntää hoiva-avustajia osana henkilöstömitoitusta niin kuin on alun perin ajateltu, Laitinen harmittelee.

Halin mukaan hoitajamitoituksen tiukentamista ei myöskään pitäisi toteuttaa ennen kuin siihen on tarvittavat resurssit.

-  Kun näemme, kuinka hankalaa on täyttää 0,6:n mitoitus sekä yksityisellä että julkisella, olisiko aiheellista viivästyttää 0,7:n mitoituksen voimaantuloa, Laitinen kysyy.

Halin mukaan 0,7 työntekijän mitoituksen voimaan astuminen johtaa yhä useampien hoivapaikkojen sulkemisiin, mikäli yhteistä näkemystä hoiva-avustajien hyödyntämisestä ei löydy Valviran kanssa.

Mikäli mitoituksen tiukentumista viivästytettäisiin, koulutuspaikoista ehtisi valmistua ihmisiä täyttämään auki olevia paikkoja. Laitinen kuitenkin myöntää, että 0,7-hoitajamitoituksen viivästyttäminen on poliittisesti vaikea toteuttaa.

-  Toisaalta poliittiselle päätöksenteolle varmasti konkretisoituu se, että jos mitoituksia ei nytkään pystytä täyttämään, se tarkoittaa, että entistä vähemmän ihmisiä tulee olemaan hoivassa, Laitinen sanoo.

Laitisen mukaan hoitajapulan ratkaisu voidaan lopulta löytää vain usean toimen summalla.

-  Hoitajapula ei ratkea pelkällä palkkakeskustelulla, eikä yksinomaan hoiva-avustajilla tai digitaalisilla ratkaisuilla, vaan me tarvitsemme vielä laajemmin pätevyys- ja mitoitustarkasteluja ja kansainvälistä rekrytointia, jotta kaikkien näiden toimien yhteisvaikutuksesta saadaan niin isoja vaikutuksia, että pystymme hoitamaan meidän ikääntyneet, Laitinen sanoo.