Finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän keskiviikkona antamassa raportissa julkisen talouden alijäämätavoite on seuraavan hallituskauden päätteeksi näillä näkymin 2-2,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Alijäämätavoite tarkoittaisi tämänhetkisen käsityksen mukaan nykyisten talousennusteiden valossa 8-11 miljardin sopeutustarvetta. Tarve on noin kaksinkertainen tällä kaudella tehtäviin sopeutuksiin nähden. Arviota on tarkoitus päivittää joulukuussa.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n mukaan sopeutustarve on neljä miljardia enemmän kuin EU-säännöt edellyttävät. Pääekonomisti Patrizio Lainàn mielestä työryhmän esitys tarkoittaisi kolminkertaista julkisen talouden sopeutusta Orpon hallituksen sopeuttamistoimiin verrattuna.

– Kasvun edellytykset on tärkeää varmistaa. Sopeutuksen vastapainona taloutta on tuettava esimerkiksi kertaluontoisilla investoinneilla, jotka eivät näy enää vuoden 2031 alijäämässä. Suomen talous ei kestä finanssipolitiikan huomattavaa kiristämistä, Lainà varoittaa tiedotteessa.

Myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK toteaa sopeutuksen väistämättä heikentävän Suomen talouden kehitystä.

– Erityisesti heikossa talous- ja työllisyystilanteessamme on valittava pienin mahdollinen sopeutus. Määrä näyttää silti olevan valtava, ja siksi EU-sääntöihin perustuva tulevan sopeutuskauden pidentäminen neljästä seitsemään vuoteen on työryhmältä hyvä valinta, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo tiedotteessa.

STTK VAATII, että valtiovarainministeriön toiminta on otettava tarkasteluun. Kun parlamentaarisesti asetettavat tavoitteet pohjautuvat käytännössä ministeriön laskelmille ja oletuksille, on STTK:n mukaan vaarana, että parlamentaarisen työryhmän tehtäväksi jää vain siunata poliittisesti ministeriön laskelmat.

Vaikka talouskehityksen ennustaminen on vaikeaa, sen rooli on talouspolitiikan valmistelussa korostunut. Näin ei voi STTK:n mielestä jatkua, sillä valtiovarainministeriön arviointityö ei ole onnistunut.

– Sopeutustarve on jatkuvasti kasvanut ennakoitua heikomman talouskehityksen toteutuessa, STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö huomauttaa tiedotteessa.

Siksi STTK:n mielestä vaikutusarvioiden kehittämiseksi ei jatkossa riitä ministeriön sisäinen kehitystyö.

– Arviointien kehittäminen ja niiden läpinäkyvyyden lisääminen on jatkossa pidettävä myös parlamentaarisen työryhmän pöydällä.

SAK:N Lainàn mielestä julkisen talouden kannalta kustannustehokkain tapa tukea talouskasvua on työntekijöiden epävarmuuden vähentäminen ja työmarkkinoiden vakauden edistäminen.

– Työntekijöiden asemaa on parannettava merkittävästi vastapainoksi Orpon hallituksen tekemille työelämäheikennyksille. Tämä lisäisi työntekijöiden luottamusta, vauhdittaisi asuntomarkkinoita ja lisäisi kulutusta.

SAK:n mukaan sopeutustoimien pitää olla sellaisia, että ne supistavat kokonaiskysyntää mahdollisimman vähän. Siksi SAK:n mielestä on suosittava verosopeutusta ja vältettävä leikkaamista esimerkiksi sosiaaliturvasta ja investoinneista. SAK katsoo, että suurituloisten ja yritysten on vuorostaan osallistuttava kasvavien puolustus- ja sote-menojen rahoittamiseen.

Lainà tähdentää tiedotteessa, että velkaantumisen taittaminen ei onnistu, jos kokonaisveroaste laskee. Menokehysten vastapainoksi julkiseen talouteen tarvitaan jatkossa myös tulokehykset.

STTK:n mielestä huomio pitäisi nyt kiinnittää tuottavuuskehityksen parantamiseen.

– Myös työryhmän väliraportti osoittaa, että oletettua parempi – tai heikompi – talouskasvu muuttaa sopeutustarvetta miljardiluokassa. Suomen talous pelastuu vain, jos tuottavuuskehitys saadaan kuntoon. Työmarkkinoita kuristava ja kuluttajien ostovoimaa lamauttava lainsäädäntö ei tätä kehitystä mahdollista, Sirviö sanoo tiedotteessa.

TALOUSKASVUN edellytysten vaarantamisesta varoittaa myös akavalaisen Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto. Hän pitää selvänä, että seuraavalla hallituskaudella on edessä miljardisopeutuksia, joista iso osa tehdään leikkaamalla menoja.

– Jos keskitytään liikaa velkaan ja leikkauksiin, on vaarana syödä tulevan talouskasvun edellytykset. Talous pitää nähdä kokonaisuutena ja luoda velkajarrun rinnalle kasvutakuu, eli sitoutua pitkäjänteisesti kiihdyttämään Suomen osaamis- ja koulutustason nousua. Velkaantuminenkaan ei hidastu, jos meillä ei tulevaisuudessa ole osaavaa työvoimaa, Katarina Murto sanoo tiedotteessa.

Murto varoittaakin leikkaamasta koulutuksesta. Hän muistuttaa, että Pisa-tulokset ovat laskeneet ja Suomi romahtanut koulutustasossa alle OECD-maiden keskitason, kun koulutuksen rahoitusta on leikattu 2000-luvulla.

– Talouden ahdinkoon on Suomessa vastattu leikkaamalla koulutuksesta. Viimeistään nyt jokaisen pitäisi nähdä, että se tie on näivettymisen tie. Koulutusleikkaukset tuovat pikasäästöjä mutta aiheuttavat samalla vuosien osaamisvajetta, Murto sanoo.

Koulutuksen rahoituksen vahvistaminenkaan ei tuo pikavoittoja, mutta pidemmällä aikavälillä se maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin osaavana työvoimana ja tuottavuutena, OAJ linjaa.

– Koulutusleikkaukset voivat sen sijaan aiheuttaa nopeastikin pysyvää vahinkoa. Mistä saamme tulevaisuudet osaajat, jos Suomessa ei ole riittävästi kelpoisia opettajia ja jokaiselle oppijalle taata yhdenvertaisia edellytyksiä oppimiseen, Murto kysyy.

YRITTÄJIEN eläkejärjestelmä on SAK:n Patrizio Lainàn mukaan saatava tasapainoon. Hän huomauttaa, että valtio joutuu tukemaan veronmaksajien rahoilla jo lähes 600 miljoonaa euroa vuosittain ja ennusteiden mukaan summa on kasvamassa yli 800 miljoonaan euroon vuoteen 2034 mennessä.

– Tilanne on kestämätön, Lainà sanoo.

Velkajarrutyöryhmän tavoite ei koske sosiaaliturvarahastoja. Sosiaaliturvarahastoilla rahoitettavat etuudet kuten ansiosidonnainen työttömyysturva eivät heikennä julkista taloutta, koska niiden rahoittamiseksi kerättävät maksut joustavat.

SAK:n Lainà sanoo, että vastasyklistä finanssipolitiikkaa, jolla varaudutaan talouden laskusuhdanteisiin, tarvitaan jatkossakin.

– Suhdannevaraus on syytä sisällyttää budjettikehyksiin, eikä sitä pidä huomioida alijäämätavoitteessa. EU-säännöt eivät edellytä lisäsopeutusta, vaikka alijäämätavoitetta ei täysin saavutettaisi. Mahdollisia joustoja EU-sääntöihin on kyettävä myös hyödyntämään ensi vaalikaudella.