Vasemmistoliittoa lukuunottamatta kaikki eduskuntapuolueet ovat nyt sitoutuneet julkisen talouden ylivaalikautiseen alijäämätavoitteeseen, jonka myötä alijäämän pitäisi ensi hallituskauden päätteeksi olla 2-2,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Nykyisten talousennusteiden valossa tavoitteesta seuraisi 8-11 miljardin euron sopeutukset vuosille 2027-2031. Luvut tarkentuvat ensi jouluna.

Räsänen kaipaa paitsi laadukkaampaa vaalikeskustelua myös laajempaa kansalaiskeskustelua keinoista, joilla tavoite saavutetaan. Karkean, perinteisen jaon mukaan osa puolueista pitää enemmän vero- eli tulosopeutuksesta ja osalle maistuvat menosopeutukset, joita tavataan kutsua leikkauksiksi. Yhtenä instrumenttina ovat myös säästöihin tähtäävät rakenteelliset uudistukset.

Parlamentaarinen tavoite on niin kireä, että kaikki keinot ovat ensi kaudella todennäköisesti tarpeellisia.

– Toivon, että mikään puolue ei lähde antamaan katteettomia lupauksia yhtään mistään asiasta. Joskus on tupannut käymään niin, että puolueet ovat ennen vaaleja lupailleet paljon erilaisia asioita, niinkuin nyt viime vaalien alla nykyiset hallituspuolueet lupailivat, ja sitten tiedämme, että vaalien jälkeen nämä lupaukset eivät ole toteutuneet.

– Sen takia toivon, että jokainen puolue osaa mitoittaa omat lupauksensa sellaisiksi, että ne kyetään tosiasiassa myös toteuttamaan vaalien jälkeen, Räsänen kommentoi Demokraatille keskiviikon tiedotustilaisuuden jälkeen.

Saman toiveen Räsänen esittää myös etujärjestöille, kun ne ryhtyvät mitoittamaan omia vaalitavoitteitaan.

Uskot siihen, että on tulossa laadukkaat talousvaalit?

– No se on jokaisesta puolueesta kiinni. Koko parlamentaarisen sovun idea oli, että tästä tavoitteen kilpalaulannasta päästäisiin eroon ja siirryttäisiin keskustelemaan keinoista, joita jokainen puolue esittää toteutettaviksi, Räsänen sanoo.

Velkajarruryhmää johtava kokoomuksen Ville Valkonen katsoo talouspoliittisen keskustelun parlamentaarisen sovun myötä paranevan.

– Tämä poistaa täysin vastuuttomia vaalipuheita, toivottavasti, ja vertautuu isoihin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin, esimerkiksi Nato-jäsenyyteen. Meillä on perussuunnasta ja jopa numeraalisesta tavoitteesta yhteinen näkemys ja keskustelu siirtyy enemmän työkaluihin. Näen, että tämä kokonaisuus parantaa äänestäjän kuluttajansuojaa huomattavasti, Valkonen toteaa.

Vaalien alla ei nähdä höttöisiä kasvulupauksia?

– Arvioidaan miten höttöisiä ne ovat, kun niitä lähtee tulemaan. Julkisella sanalla on suuri vastuu, että miten arvioidaan eri toimien uskottavuutta. Tietysti niitä arvioi myös ekonomistikunta.

VASEMMISTOLIITTO jäi toistamiseen pois velkajarrusovusta. Puolue on kuitenkin julkisesti sitoutunut EU:n alijäämätavoitteeseen (tällä tietoa 2,6 % suhteessa bkt) mutta ryhmän 2-2,5 % tulevalle vaalikaudelle oli sille liian tiukka.

Hyvin epävarmoista miljardeista puhuttaessa vasemmistoliitolle olisi sopinut 1,5-2 miljardia alhaisempi sopeutusten alaraja, kun ryhmä katsoi alarajan olevan 8 miljardia. Haarukan yläraja olisi vasemmistoliitolla kuitenkin sopinut yhteiseen 8-11 miljardin haarukkaan vuosille 2027-2031.

Sovusta poisjäämistä on pidetty muissa puolueissa muun muassa viestintäoperaationa.

Vasemmistoliittoa velkajarruryhmässä edustava Hanna Sarkkinen näkee hänkin sopeuttamisen keinoista keskustelemisen vaalien alla olennaisena.

– Oikea keskustelu alkaa sitten, kun puolueet tuovat pöytään keinot. Se on myös kansalaisten kannalta se oikea keskustelu. Odotan medialta sitä, että oikeasti katsotaan tuovatko eri puolueet pöytään konkreettisia keinoja. Muuten voi käydä niin, että linjataan valtavan suuria miljarditavoitteita ja jos ei kerrota mitä se tarkoittaa, kansalaisille voi olla aikamoinen yllätys vaalien jälkeen luvassa, Sarkkinen sanoo.

Vasemmistoliitto linjaa syksyllä omat vaalitavoitteensa. Mukana on taloudellinen ohjelma ja Sarkkisen mukaan myös sopeutushaarukka.

– Tulemme listaamaan konkreettisesti keinot miten siihen päästäisiin. Haluamme pelata täysin avoimin kortein.

Sarkkinen luonnehtii tulevia vasemmistoliiton esittämiä sopeutuksia merkittäviksi vaikka puolue ei sitoutunutkaan parlamentaariseen sopuun. Vasemmiston ehdotuksessa painottuvat hänen mukaansa verosopeutukset.

– On pakko kertoa suomalaisille, että mitä se tarkoittaa. Ei siitä pääse yli eikä ympäri.

PUHEENJOHTAJA Valkonen ei pidä vasemmistoliiton poisjääntiä erityisenä uutisena. Vasemmistoliitto jättäytyi pois myös lokakuun velkajarrusopimuksesta.

– Mielestäni osoittaa ehkä koko ongelman ylenkatsetta ja kompromissikyvyttömyyttä, että ei haluttu etsiä yhteistä ratkaisua heidän puoleltaan, Valkonen sanoo.

– Täytyy muistaa, että näissä yhteisissä tavoitteissa on mukana 189 kansanedustajaa mukana ja meillä kaikilla on yhteinen maali. Tätä voi pitää poikkeuksellisen laajana yhteiskunnallisena näkemyksenä siitä, että velka taitetaan.