Tätä mieltä ovat ainakin palkansaajakeskusjärjestö SAK:n edustajistossa istuvat Jape Lovén, joka edustaa Auto- ja kuljetusalan työntekijäliittoa AKT:ta sekä Matti Kapanen, joka on Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliiton JHL:n aktiivi.

Kapanen työskentelee psykiatrisena sairaanhoitajana Turussa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen leivissä. Lovén edustaa Helsingin ahtaustyöntekijöitä ja hän toimii pääluottamusmiehenä Finnsteve-yhtiöissä. Kaksikko kertoo Demokraatin haastattelussa, miltä meno Säätytalolla näyttää ja miten sujui kevään työmarkkinakierros.

Lovén kertoo millä mielin katsoo Säätytalon suuntaan.

Voimapolitiikalla hän tarkoittaa sitä, että ”ay-liikkeen pitää vastata täydeltä laidalta”, jos tuleva hallitus aikoo heikentää työntekijöiden oikeuksia lotkauttamatta korvaakaan, mitä työmarkkinoilla on asioista sanottavana.

– Jos valtio haluaa puuttua työelämän asioihin, sen pitää kuunnella työmarkkinaosapuolia. Ongelmanahan on tosin se, että meillä ei ole keskustasolla työmarkkinaosapuolta enää. Meneekö se sitten niin, että kuunnellaan vain työläisiä, hän heittää.

AKT:N pääluottamusmiehen puheista pääsee siihen käsitykseen, ettei hän usko hallituksen istuvan neljää vuotta.

– Jos tuo porukka pääsee sopuun, ehkä se lyhyt hallituskausi täytyy suomalaisten nähdä, jotta äänestyskäyttäytymiseen tulee muutoksia. Olisi syytä pohtia, mitä äänestämisellä saadaan aikaan itselle ja muille.

Lovén on huolestunut julkisuuteen tihkuneista tiedoista, mitä hallituksella on takataskussaan palkansaajien varalle. Hän ottaa esille viime päivinä esiin nousseen pohdinnan, että ammattiosastojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus pitäisi poistaa, mutta työnantajaliikkeen jäsenmaksuihin ei koskettaisi.

– Eihän siinä ole mitään tasapuolisuutta. Tässä ollaan järjestäytyneiltä työntekijöiltä siirtämässä rahaa osakesijoittajille, joka on jotakin muuta, mitä Petteri Orpo puhui ennen vaaleja sanoessaan, että työn verotusta ei kiristetä.

Lovén pohtii myös Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n roolia, kun ay-liikkeen merkitystä yritetään nyt monin keinoin minimoida.

– Se yrittää tehdä näennäisesti itsestään tarpeettoman, mutta se on ihan roskaa. EK on puuttunut suomalaiseen sopimuskulttuuriin enemmän sen jälkeen, kun se erkaantui siitä. Tähän pitäisi jonkun puuttua.

KAPANEN arvioi, että mitä mahdollisesti tuleman pitää seuraavan neljän vuoden aikana hallituksen suunnalta on aika hämärän peitossa. Sitä hän pitää selvänä, että sosiaali- ja terveyshuollon uudistukset eivät jää tähän.

– Yleensä oikeistohallitukset ovat huonontaneet erityisesti sosiaalihuollon asiakkaiden elämää – ja toki työntekijöidenkin. Oikeudenmukaisempaa linjaa vetäneet hallitukset ovat yrittäneet korjata vahinkoja, mutta vaikeaa se on.

Kapanen työskenteli vuonna 2010 lastensuojelussa ja näki, miten pitkä laman varjo on. 1990-luvun alun leikkausten jälkien korjaaminen on kestänyt tähän päivään saakka. Hänen mukaansa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikaansaannoksia maksetaan myös vielä pitkään.

– Jos nyt tämä hallitus jatkaa samantyyppistä kylmää politiikkaa, me sote-alan työntekijät korjaamme sitten sitä sotkua. Mutta millä mielellä – se on toinen juttu.

Hän toivoo, että ay-liike on valmis järeisiin toimiin kaikenlaisia heikennyksiä vastaan. Tällainen olisi esimerkiksi sunnuntailisistä leikkaaminen, joka tarkoittaisi monelle vuorotyötä tekevälle konkurssia.

– Uskon, että into puolustaa etuja on aika suuri ja liikkeelle lähdetään kuten Sipilän hallituksen aikanakin.

JHL ÄÄNESTI aikoinaan lopulta kilpailukykysopimuksen solmimisen puolesta, mutta Kapanen vastusti päätöstä liiton edustajistossa.

– Kolme vuotta lomarahoista leikattiin 30 prosenttia, se muistetaan vieläkin.

Perussuomalaiset on vaatinut maahanmuuttopolitiikkaan täyskäännöstä. Kapanen muistuttaa, että moni hoitaja on maahanmuuttajataustainen ja täysin integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan.

– On täysin epärealistista ajatella, että selviäisimme ilman maahanmuuttoa.

Mutta miten päästä osallistumaan yhteiskuntaan, kun tulee tänne ummikkona? Kapanen kannustaa liittymään esimerkiksi ammattiliittoon – se on ihan paras tapa integroitua.

ENTÄ SITTEN mennyt työmarkkinakierros? AKT:n pääluottamusmies arvioi, että alalle keväällä solmitun työmarkkinaratkaisun kanssa voi elää, vaikka palkankorotukset eivät ostovoiman heikkemisen tahdissa pysyneetkään.

Moni sopimus haettiin valtakunnansovittelijan toimiston kautta. Lovén pitää sovittelujärjestelmää monin osin ongelmallisena.

– Valtakunnansovittelija kirjoittaa aika usein työnantajan linjaa myötäileviä sovintoesityksiä. Yleisen linjan puolustaminen on vahvempi ohje kuin se, että pitäisi hakea kompromissi riitaosapuolten välillä.

AKT joutui vauhdittamaan ahtaajien työehtosopimuksen syntymistä talvella parin viikon lakolla.

– Mutta sopimalla tulimme sieltä ulos, ei sovintoesityksellä vaan nimenomaan keskenään sopimalla. Tämä on hyvin tyypillistä meille. Olen aina sanonut, että meidän alamme sopii sujuvasti silloin, kun ulkopuoliset – useimmiten Eteläranta – eivät puutu siihen.

Myös paikallinen sopiminen onnistuu, Lovén korostaa. Väistyvä pääministeri Sanna Marin (sd.) esitti aikoinaan siirtymistä lyhyempään työaikaan. Tämä on totta Helsingin satamassa.

– Aloimme neuvotella asiasta työnantajan aloitteesta. Nyt teemme kuuden tunnin työpäivää kahdeksan tunnin palkalla. Työnantajat, työntekijät ja asiakkaat ovat kaikki tyytyväisiä.

Lovén huomauttaa, että tällaista aitoa sopimista on Suomessa vaikka kuinka paljon, mutta sanelulla ei saada yhtään mitään aikaan.

KAPANEN silmäilee JHL:läisittäin mennyttä työmarkkinakierrosta olosuhteisiin nähden suhteellisen tyytyväisenä.

– Kaikki hoitajat olivat töissä koko koronapandemian ajan, joten rahallisen kompensaation saajien joukkoa olisi voinut laajentaa. Nyt korvauksen sai vain pieni osa, hän kuitenkin lisää.

Näkymää tulevaisuuteen antaa palkkaohjelma, jota Kapanen pitää hyvänä.

NUORTEN mielenterveysongelmien räjähtäminen käsiin on ollut esillä laajasti viime vuosina. Tulevaa hallitusta on vaadittu ottamaan ongelma tosissaan. Kapanen työskentelee psykiatrisena sairaanhoitajana Turussa toisen asteen oppilaitoksissa ja yläasteella, ja tuntee näin nuorten arjen.

Toiminta alkoi vuonna 2019, mutta Kapasen mukaan nuoret ohjautuvat nyt jo ihan hyvin hänen luokseen apua saamaan.

– Mistä nuoret tavoittaa? No koulusta. Työ kehittyy koko ajan, mutta jo nyt on todettu, että lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat vähentyneet.

Ammatillisessa tiimissä kouluterveyden- ja oppilashuollossa toimivat kaikkiaan kymmenen psykiatrisen sairaanhoitajan lisäksi myös koulukuraattori, terveydenhoitaja, koulukuraattori, yhteisöpedagogi, koulukoutsi…

– Nuorille pitää tarjota mahdollisimman monta palvelua, joista jokainen voi löytää oman polkunsa. Mitä pitempään ongelmien annetaan jatkua, sitä enemmän niiden korjaaminen maksaa. En tiedä, onko vastaavanlaista muualla, mutta suosittelen tätä jokaiseen kuntaan ja hyvinvointialueelle.