Tämä selviää Suomen sosiaali ja terveys Sosten tammi-helmikuussa tekemän järjestöbarometri-kyselyn ennakkotiedoista.

Barometrin mukaan järjestöt joutuvat priorisoimaan, mille ryhmille toimintaa voidaan tarjota, jos leikkaukset toteutuvat.

Osa nykyisistä toimintaa käyttävistä – ja uusista toimintaa tarvitsevista – rajataan leikkausten vuoksi pois toiminnan piiristä. Esimerkiksi lastensuojelun ja nuorisokasvatuksen saralla työskentelevät järjestöt ennakoivat avustusleikkausten vaikutukset muita toimialoja mittavammiksi.

SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖT edistävät sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä, ehkäisevät ongelmia sekä vahvistavat kansalaisten osallisuutta, hän muistuttaa.

– Elämme ajassa, jossa tätä työtä tarvitaan enemmän kuin koskaan ja järjestöjen rooli korostuu kriisitilanteissa.

Huolestuttavaa avustusleikkauksissa on Kiukkaan mukaan se, että ne näyttävät vastausten perusteella osuvan kipeästi järjestöjen ydintoimintoihin: neuvontaan ja tiedonvälittämiseen sairaudesta, vammasta tai elämäntilanteesta, asianosaisten ja ammattilaisten kouluttamiseen, kasvokkaisiin tapaamisiin sekä ehkäiseviin toimintamuotoihin.

ERITYISEN uhkaavalta näyttää kyselyn perusteella vertaistuen ja muun vapaaehtoistoiminnan jatkuvuus sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen tilanne.
Järjestöjen tukea tarvitseville tuntuvat avustusleikkaukset merkitsevät supistuvan toiminnan ja muun tuen vähenemisen vuoksi heikentyvää hyvinvointia ja osallisuutta sekä yksinäisyyden ja eriarvoisuuden lisääntymistä.

– Kuormittavan elämäntilanteen arjesta jää monilla puuttumaan helposti lähestyttävä apu, jolloin vaikeudet pääsevät syvenemään.

Barometrin mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja siten kustannukset kasvavat. Samoin hyvinvointialueiden ammattilaisilta jää monin paikoin uupumaan järjestöjen tuottama erityisasiantuntemus.

JÄRJESTÖT ennakoivat, että niiden vaikuttamismahdollisuudet muun muassa päättäjiin supistuvat – ja näin päättäjien ja sote-ammattilaisten tietoisuus järjestöjen tavoittamista ihmisistä ja heidän tuentarpeistaan vähenee.

– Järjestöjen viesti on selvä. Järjestöiltä leikkaaminen ei ole säästö, vaan se romuttaa toimivaa järjestelmää, joka tuottaa merkittävää hyötyä sosiaali- ja terveyssektorille ennaltaehkäisyn, hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen ja osallisuuden muodossa, Kiukas korostaa.

Järjestöjen valtionavustuksissa on noudatettava hänen mukaansa pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta sekä pidettävä kiinni parlamentaarisesta sovusta.

– Leikkauksia ei pidä toteuttaa vuonna 2027 tai lähestyvässä kehysriihessä valtion talouden kireästä tilanteesta huolimatta.

Avustusleikkausten vaikutuksia arvioi kaikkiaan 237 sote-järjestöä.