Samalla asenteella mies on suhtautunut myös EU:n toistuvasti määräämiin sakkoihin. Viimeisin 120 miljoonan euron rangaistus ei tunnu sekään menoa häiritsevän. Muskin reaktio oli ylimielinen. Hän kutsui sakkoja ”bullshitiksi” ja ehdotti, että ”EU pitäisi lakkauttaa”.

NETISTÄ on tullut monenlaisen kiusaamisen paikka. Tekoälyn avulla luodut deepfake-väärennökset, suostumuksetta tuotetut seksuaaliset kuvat ja videot, ovat yhä useammin hyväksikäytön ja henkisen väkivallan välineitä – erityisesti naisia ja alaikäisiä vastaan. Ne leviävät netissä valtavalla nopeudella eikä niiden poistaminen ole aina mahdollista. X:n keissi on vain jäävuoren huippu.

Nettikiusaamisen laajuus näkyy myös tilastoissa. Ainakin joka kuudes lapsi on joutunut nettikiusaamisen uhriksi. Alustojen villissä lännessä sananvapauden rajoja koetellaan jatkuvasti, vaikka selvää pitäisi olla, että sananvapaus ei saa poistaa sananvastuuta

Mitä siis pitäisi tehdä? Alustojen vastuuseen ei moni enää usko. Mutta yhtä lailla pettymystä on aiheuttanut EU:n liian pitkään jatkunut tehottomuus omien lakiensa toimeenpanossa. Velvoittavia sääntöjä kyllä on. Ongelma on se, että alustojen on liian kauan sallittu sivuuttaa ne.

EUROOPAN komissio julkisti helmikuussa nettikiusaamisen vastaisen toimintaohjelmansa (Action Plan against Cyberbullying). Se kokoaa ensi kertaa yhteen ennaltaehkäisyn, ilmoitusmenettelyt ja uhrien tukipalvelut eurooppalaiseksi kokonaisuudeksi. Se on hyvä alku.

Euroopan parlamentti on puolestaan työskentelemässä digilainsäädännön kokonaisuuden päivittämiseksi. Alustoille tullee ikärajamuureja, parempaa valvontaa netin pimeille kujille, algoritmien ja addiktoivien käytänteiden suitsimista.

Sen, mikä ei ole hyväksyttyä oikeassa maailmassa, ei pitäisi olla hyväksyttyä netissä.