Sosten mukaan Suomessa on noin tuhat yhdistystä ja säätiötä, jotka tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluja liiketoiminnan muodossa. Tältä osin ne toimivat markkinoilla samalla tavoin kuin yhtiömuotoiset palveluntuottajat.

“Koronaepidemian vuoksi talousvaikeuksiin ajautuneet toimijat ovat tiedustelleet Business Finlandilta mahdollisuutta hakea liiketoiminnan kehitysrahoitusta koronaepidemian aiheuttamassa häiriötilanteessa. Järjestöjen saama yksiselitteinen vastaus on, että rahoitusta ei myönnetä yhdistyksille ja säätiöille.” Soste toteaa tiedotteessaan.

Business Finlandin myöntämä liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteessa on tarkoitettu Suomessa toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille.

Väätämöisen mukaan lainsäätäjän tahto on ollut selvä eli markkinoilla toimivan palveluiden tuottajan yhteisömuodolla ei pitäisi olla mitään vaikutusta tukien myöntämiseen. EU:n valtiontukisääntelyn mukaan tukia ei saa myöntää syrjivästi organisaatiomuotoon perustuen. Syrjimättömyyden periaate koskee myös kansallista sääntelyä, mukaan lukien valtioneuvoston asetus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta, jossa säädetään Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin rahoituksen myöntämisperusteista.

Soste toteaa olevansa huolissaan yhdistysten ja säätiöiden sekä näiden palvelutoimintojen asiakkaiden tilanteesta. On suuri vaara, että osa toimijoista lakkauttaa koko toimintansa tai ajautuu konkurssiin.

“Olemme päätyneet pyytämään oikeuskansleria selvittämään, miksi ja mihin perustuen säätiöt ja yhdistykset on rajattu tämän kehitysrahoituksen ulkopuolelle”, Väätämöinen sanoo.

Yhdistysten ja säätiöiden liiketoiminnassa suurimmat tappiot ovat syntyneet Sosten mukaan Kelan ja kuntien tukeman kuntoutus- ja muun palvelutoiminnan keskeytymisestä.

“Palvelujen ostaminen on käytännössä loppunut, mutta kiinteät kulut jatkuvat. Tappioita syntyy myös muun palvelutoiminnan keskeytymisen vuoksi ja eri yksiköiden ollessa kiinni. Poikkeusolojen hygienia- ja turvaetäisyysvaatimukset lisäävät myös menoja.” Tiedotteessa todetaan.

Yhdistysten ja säätiöiden palveluiden asiakkaina ovat tyypillisesti yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, kuten lapset, nuoret, työttömät, päihde- ja mielenterveysongelmaiset, pitkäaikaissairaat, vammaiset ja ikäihmiset.

“Tilanne on asiakkaiden kannalta kestämätön. Vaarana on, että kun kriisin jälkeen palveluita tarvitaan jälleen uudelleen, näillä järjestöillä ei ole enää toimintamahdollisuuksia.”

“Myös uuden, TEM:n suunnitteleman yritysten yleistuen koronan aiheuttamiin vahinkoihin tulee olla palveluita tuottavien yhdistysten ja säätiöiden haettavissa”, Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas sanoo.