– Ukrainaa puolustaneilla vapaaehtoisilla ei ole minkäänlaista erillistä asemaa, vaan he ovat julkisen terveydenhuollon peruspalveluiden varassa. Asiantuntemus ja resurssit siellä suhteessa tällaisen erityisen tuen tarpeeseen ovat riittämättömiä, Harjanne kirjoitti tuolloin tiedotteessaan.

Hän totesi, että suomalaisia on myös vapaaehtoisina hoitamassa haavoittuneita, kouluttamassa joukkoja, humanitaarisessa työssä ja auttamassa jälleenrakentamisessa.

– Täysin ehjänä ei sodan keskeltä palaa kukaan, ja henkiset vammat voivat olla jopa fyysisiä syvempiä. Kokemukset sodasta voivat laukaista esimerkiksi traumaperäisen stressihäiriön, joka pahimmillaan tekee normaaliin arkeen sopeutumisesta mahdotonta.

Kansanedustaja Harjanne jätti aiheesta hallitukselle myös kirjallisen kysymyksen. Siihen on vastannut sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.).

– Miten hallitus toimii sen edistämiseksi, että Suomeen palaavat Ukrainassa sotineet vapaaehtoiset saavat riittävän avun ja tarvittavan tuen? Harjanteen kysymys kuului.

Juuso ei esitä vastauksessaan mitään erillistä tukea vapaaehtoisille.

– Ukrainaan sotilaallisiin tehtäviin itsenäisesti lähteneillä on oikeus tarpeenmukaiseen hoitoon ja kuntoutukseen Suomeen palattuaan yhdenvertaisesti muiden terveydenhuollon asiakkaiden kanssa, Juuson vastauksessa esimerkiksi todetaan.

– Ministerin vastaus on byrokraattisen tyly, ja toivoisin hallituksen ymmärtävän miksi juuri Ukrainaa tukeneita vapaaehtoisia tulisi tässä tilanteessa tukea. Ukrainan sodan merkitys koko Euroopan ja Suomen tulevaisuudelle on ratkaiseva. Mikäli erillissääntelyyn ei ole haluja tai käytännön mahdollisuuksia, toivoisin hallituksen tukevan järjestöjen työtä tällä saralla, Atte Harjanne kommentoi Juuson vastausta.