Suurimman äänisaaliin, noin 28 prosenttia, vei laitaoikeistolainen Jose Antonio Kast. Hänen vahvin haastajansa noin 25 prosentilla äänistä oli entinen opiskelijajohtaja, vasemmiston 35-vuotias Gabriel Boric.

Seuraavaksi eniten ääniä saanut ehdokas sai äänistä alle 13 prosenttia.

Kant vannoi juhliville kannattajilleen palattavansa maahan ”rauhan, järjestyksen, edistyksen ja vapauden” ja sanoi viestin olevan selvä ”chileläisten enemmistöltä”. Boric puolestaan sanoi tukijoilleen tekevänsä työtä yhtenäisyyden puolesta.

Tekeillä uusi perustuslaki

Toissa vuonna alkaneissa mielenosoituksissa vaadittiin korkeampia palkkoja, parempaa julkista terveydenhuoltoa ja koulutusta sekä muutosta maan epätasa-arvoiseen tilanteeseen. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on raportissaan kuvannut Chilessä olevan jatkuva ja huomattava epätasa-arvo rikkaiden ja köyhien välillä.

Lisäksi mielenosoittajat halusivat maahan uuden perustuslain, josta hallitus lopulta myöntyi järjestämään kansanäänestyksen. Sittemmin kansa äänesti perustuslain uudistamisen puolesta. Uudistamistyön toteuttava ryhmä valittiin niin ikään äänestyksellä.

Ensi vuonna, uuden presidentin valtakaudella, chileläiset äänestävät pakollisessa kansanäänestyksessä uuden perustuslain hyväksymisestä.

Chilen uusliberaalia talousjärjestelmää on kiitelty maan suhteellisesta varakkuudesta mutta syytetty juuri epätasa-arvon ylläpitämisestä. Maan taloustilanne on huonontunut koronaviruspandemian myötä, kun työttömyys on kasvanut, inflaatio noussut ja valtion velka paisunut samalla kun tukivaatimukset ovat paisuneet valtavasti.

Monet chileläiset haluavat nyt aiempaa osallistuvamman hallituksen ja muutoksia esimerkiksi eläkejärjestelmään, joka toimii nyt yksityisesti. Samalla asiantuntijat ovat kuitenkin havainneet myös muutoksia oikeiston suuntaan, mitä on pidetty seurauksena muun muassa mielenosoitusten väkivaltaisuudesta ja rikollisuuden herättämästä huolesta.