– Haasteina ovat niin raskaat rakennemuutokset kuin leikkauslistatkin. Mikäli yritykset Euroopassa lykkäävät investointejaan, se olisi myrkkyä Suomen viennille, ekonomisti Henna Mikkonen toteaa.

Pankkikonserni linjaa, että kuluttajista ei ole enää talouden kannattelijoiksi, sillä kulutusmahdollisuuksia rajoittavat heikko työllisyystilanne ja yleinen epävarmuus talouden näkymistä. Valopilkkuna nähdään rakennusteollisuus.

– Epävarmasta suhdannetilanteesta huolimatta asuntomarkkinoilla on havaittavissa merkkejä piristymisestä, rakennuslupia myönnettiin viime vuonna lähes 7 prosenttia edellisvuotta enemmän, Mikkonen sanoo.

Mikkosen mukaan uudisrakentaminen keskittyy kasvukeskuksiin ja pääkaupunkiseudulle. Uudisrakentaminen on painottunut kerrostaloihin. Kuluvana vuonna asuntojen hinnoissa voidaan nähdä pientä nousua, toisaalta matala korkotaso tukee asuntomarkkinoita vielä useamman vuoden ajan. Uusien asuntolainojen määrä on noussut.

– Suurin riski liittyy Kiinan talouden hidastumiseen. Kiinan talouskasvu hidastuu ja rakennemuutos kulutuskeskeisempään suuntaan jatkuu. Teollisuuden ja rakentamisen heikkous pysyy suurena riskinä koko maailmantaloudelle, mutta odotamme keskushallinnon pystyvän hallitsemaan riskejä, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi.

Suomelle tärkeän naapurimaan Venäjän talous kärsii edelleen öljyn halpuudesta ja investointien vähäisyydestä.

– Uskomme kuitenkin, että Venäjän talouden pohjakosketus alkaa olla käsillä, eikä Venäjän talous supistu enää vuonna 2017.