Verotuottomenetyksen korvaamiseksi hallitus päätti valmistella lainmuutoksen poistaakseen datakeskusten ja kaivosten sähkönkäyttöön liittyvät verotuet.

Talouselämä kertoi hiljattain, että Pellossa päätettiin keskeyttää datakeskushanke valmistelussa olevan datakeskusten sähköverotuen edessä odottavan poiston takia.

Suomen datakeskusyhdistys FDCA puolestaan katsoo, että sähköveroluokan muutos vaarantaa merkittäviä investointeja ja työpaikkoja. Yhdistyksen mukaan se uhkaa 10 miljardin euron suunnitteluvaiheessa olevia hankkeita ja erityisesti suuret hankkeet ovat vaarassa peruuntua. Myös työpaikkoja menetettäisiin arvion mukaan runsaasti.

– Näitä datakeskushankkeitahan on nyt suunnitteilla hyvin monia. Sekä työ- ja elinkeinoministeriön että valtiovarainministeriön arvio on se, että hankkeiden toteutuminen ei ole tästä verotuesta kiinni. Totta kai arvioimme tämän huolella tässä valmisteluvaiheessa, mutta ainakin isossa kuvassa katsottuna tällä verotuella ei pitäisi olla ratkaisevaa merkitystä ainakaan niiden datakeskushankkeiden kohdalla, jotka ovat taloudellisesti vakaimmalla pohjalla, Rydman toteaa Demokraatille.

RYDMANIN mukaan datakeskusten verokohtelu täsmentyy vielä valmistelussa.

– Totta kai kaikkia intressiryhmiä myöskin kuullaan ja myöskin datakeskusyritysten yhteistä järjestöä. Ja varmasti kuunnellaan tarkalla korvalla. Mutta epäilemättä se perusajatus pitää, että nämä kaivatut verotulot pitää pystyä kuitenkin saamaan kasaan, jotta uskottavuus säilyy siinä, millä tavoin julkista sektoria rahoitetaan.

Toisaalta datakeskusinvestointien määrän kasvaessa tarvitaan myös yhä enemmän sähköä. Tämä herättää myös kysymyksen siitä, nouseeko tavallisten kansalaisten käyttämän sähkön hinta

– Totta kai on niinkin, että joudumme arvioimaan myöskin tätä koko kokonaisuutta, että jos meillä on kovasti sähköä kuluttavia datakeskuksia, niin miten se vaikuttaa sähkön saatavuuteen, verkon kantokykyyn ja toki tietysti myöskin sähkön hintaan. Toivotamme tietysti datakeskushankkeet edelleenkin Suomeen tervetulleiksi, mutta luonnollisestikin valtiovallan näkökulmasta näitäkin seikkoja tulee kyetä tarkkaan puntaroimaan, Rydman sanoo.

Myös suomalainen teollisuus tarvitsee sähköä.

Datakeskusbuumia joudutaan siis puntaroimaan laajasti.

– Epäilemättä on niin, että ihan kaikki näistä hankkeista, joita nyt on suunniteltu, eivät olisi toteutuneet missään olosuhteissa. Voi olla, että jotkut hankkeet, jotka ovat heikoimmalla pohjalla, ehkä arvioivat muuttuneessa tilanteessa tilannetta uudestaan. Mutta laajassa kuvassa, kun tällaisille hankkeille kuitenkin on paljon kysyntää ja tarvetta, Suomessa on erittäin suotuinen ilmasto sen osalta ja meillä on erittäin kantokykyinen verkko. Nämä ovat ne tekijät, jotka varsinaisesti Suomeen datakeskushankkeita houkuttelevat, ei niinkään tämä verotuki, Rydman toteaa.

VÄISTYNYT ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) katsoi, että Suomeen tarvitaan uusi iso ydinvoimala. Sähkönkulutus on kaksinkertaistumassa vuosikymmenessä. Mykkänen ehdotti, että valtio takaisi ydinvoimalan rakentamisen lainoja sekä voimalan tuottamalle sähkölle riittävän korkeaa hintaa jonkinlaisella hintaputkella.

Rydmankin näkee, että lisää ydinvoimaa tarvitaan.

– Sekä varmasti isompia yksiköitä että toivottavasti tulevaisuudessa myöskin pieniä ja keskisuuria modulaarisia ydinvoimaloita.

Se on elinkeinoministerin mukaan kuitenkin haastavaa, millä tavoin riittäviä pääomia ja yksityisiä toimijoita saadaan sitoutumaan hankkeisiin ja mikä on ydinvoiman kannattavuus eri tilanteissa ja kuinka paljon riskejä rakennusaikaisiin mahdollisiin viivästymisiin liittyy.

– Uudenlaisia keinoja pitää hakea. Millaisia, niin se jää vielä nähtäväksi.

Sellaiseen malliin, jossa riski ja kustannukset kaatuisivat ennen kaikkea sähkön käyttäjien sähkölaskuun Rydman toteaa luonnollisesti suhtautuvansa kriittisesti.

– Jonkinlainen muunlainen malli tässä olisi syytä kyetä saamaan aikaan.

KUN hallituksen makeisveron uudistus ajoi karille, ja hiljattain ilmoitettiin datakeskusten verotukien poistosta, on syytä kysyä myös, ovatko datakeskukset nyt joutuneet hallituksen poukkoilevan veropolitiikan uhriksi.

– Aika vähän voidaan puhua poukkoilevasta. Kyllähän hallitus on ollut varsin johdonmukainen. Totta kai sitten tietysti on aina sellaisia tilanteita, jossa tarkentuvan tiedon johdosta joudutaan myöskin päivittämään ja arvioimaan uusiksi jo tehtyjä päätöksiä. Se on ihan järkevää, Rydman puolustautuu.

– Ei kannata pitää härkäpäisesti kiinni sellaisista ratkaisuista, jotka sitten myöhemmin osoittautuvat oikeudellisesti hankaliksi esimerkiksi eurooppaoikeudellisesta näkökulmasta tai jossa voidaan arvioida, että vaikutukset suunnitteilla oleviin investointeihin ovat selvästi kielteisiä tai jossa voidaan arvioida, että arvioitu verotuotto ei olekaan suunnitellun kaltainen. Tällaisissa tapauksissa on ihan hyvä päivittää.

Hallituksen nyttemmin perumaa aietta edistää makeisten ja suklaan arvonlisäverotuksen korottamista oli kritisoitu ankarasti myös opposition suunnalta.