Marttinen kuvaili puheenvuorossaan työskentelevänsä siten, että istutaan samaan pöytään, kuullaan näkemykset ja pyritään löytämään tasapainoinen ratkaisu, jonka kanssa osapuolet pystyvät elämään.

– Toivon, että pääsen laajasti vierailemaan eri tilaisuuksissa, kuulemaan teidän terveisiänne ja tutustumaan teihin. Mitä paremmin teidät tunnen ja tiedän eri liittojen keskeiset kysymykset, sitä paremmin pystyn myös toivottavasti omassa virassani teitä auttamaan ja viemään eteenpäin niitä asioita, joista olemme samaa ja yhteistä mieltä, Marttinen sanoi.

Helsingin Pasilaan kokoontunut STTK:n edustajiston väki otti kutsun vastaan tyytyväisenä, mutta hieman varauksella.

Pirkanmaan Luopioisista saapunut superilainen Sini Nurmi huomauttaa, että on toisaalta ministerin tehtäväkin kuunnella, mutta kysymys kuuluu, kuunteleeko hän todella.

– Mutta kiitos kutsusta, kyllä osallistutaan, hän jatkaa.

Vuoropuhelua nähtiin jo kokouksessa, kun työministeri jäi puheenvuoronsa jälkeen STTK:laisten tentattavaksi. Ammattiliitto Pron hallituksessa vaikuttava turkulainen Osmo Salo ja STTK:n hallituksen jäsen Tiia Tuomi arvioivat ministerin olleen kuitenkin hieman varovainen puheissaan, vaikka grillattavaksi antautuikin.

– Ehkä hän oli vähän varovainen, koska hän on uusi tehtävässään. Hän vaikutti helposti lähestyttävältä ja hän oli aika avoin, että haluaa antaa mahdollisuuden keskustella ja tavata häntä. Se on mielestäni positiivinen lähestymistapa, Tuomi sanoo.

– Ymmärrän, että hänen on oltava hyvin tarkka, miten hän vastaa, koska hän on kuitenkin niin sanottu riviministeri ja yleensä pääministeri antaa nuotit, miten mennään. Ministerin keskustelu meni odotusten mukaan, Salo arvioi.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Nemo Erikssonin ammattiliitto on Tehy ja hän työskentelee Meilahden päivystyksessä.

TYÖMINISTERI Matias Marttinen nosti puheessaan esiin ajankohtaisia ja ay-liikkeessä keskustelua herättäneitä aiheita. Ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistoa ja hallituksen puoliväliriihen veropäätöksiä hän kommentoi painottamalla, että kokonaisuuden tavoitteena on parantaa palkansaajan ostovoimaa.

– Ajattelen itse niin, että kun ostovoima kehittyy, ihminen saa enemmän rahaa omasta työstään – niin uskon, että valtaosa haluaa myös maksaa edelleen liittojen jäsenmaksut. En usko, että tällä ratkaisulla on merkittäviä vaikutuksia liittojen jäsenmääriin.

– Meidän tavoitteenamme on tukea kaikkien palkansaajien ostovoiman vahvistumista. Se tavoitteemme, mutta ymmärrän hyvin, että asia jakaa mielipiteitä ja tästä olemme jo käyneet monien liittojen kanssa keskustelua, hän sanoi.

Edustajiston puheenvuoroissa vedottiin Marttiseen, että päätöksestä luovutaan. Eriksson toteaa, että tätä hallituksen päätöstä olisi ehkä pitänyt osata odottaa.

– Se on jotenkin looginen jatkumo sille, että hallitus on selvästi osoittanut olevansa ay-vihamielinen. Kannan huolta siitä, miten se etenkin nuoriin vaikuttaa – miten nuoret ymmärtävät ay-liikkeen tärkeyden ja miten mielekkääksi he kokevat osallistua ay-toimintaan, Eriksson sanoo.

Itse 34-vuotias Eriksson kertoo, että hänelle ay-toiminta on ollut lapsesta saakka tuttua. Hänen äitinsä on terveydenhoitaja ja lapsesta saakka Tehyn lehti on kolahtanut postiluukusta.

– Olen kyllä tunnistanut sen arvon ja koen järjestäytymisen tärkeänä. Yhdessä voi vaatia asioita, mitä yksin ei voi, hän sanoo.

Osmo Salo toteaa, että hallituksen viesti tuli kyllä selväksi – ja sitä vielä vahvistettiin kokoomuksen viime viikolla kuohuttaneella viestintäkampanjalla. Hän pohtii, että Eteläranta 10 – työnantajaleiri – haluaa pitää asiaa tapetilla, jotta ihmiset ymmärtäisivät tehdä elinkeinoelämän edustajien mielestä oikean johtopäätöksen.

– Toisaalta voisihan sitä kannustaa sitten autoilijoita luopumaan kaskosta. Säästät hyvässä lykyssä jonkin aikaa, mutta sitten kun se auto on metsässä… Ihmiset eivät näe yhtäläisyyttä, että jos ostat työttömyysturvan tavallaan firmalta – YTK:lta – niin et sinä sieltä käytännössä mitään muuta turvaa saa. Lämmintä kättä sitten ehkä, jos tulee jokin hätä. Kukaan ei tule auttamaan toisin kuin liitoista, Salo sanoo.

MARTTINEN nosti ajankohtaisista päätöksistä esiin myös henkilöstön hallintoedustuksen. Hallitus on päättänyt laajentaa henkilöstön hallintoedustusta aiempaa pienempiin yrityksiin. Tällä hetkellä laki vaatii henkilöstön edustuksen joko yrityksen johtoryhmässä, hallituksessa tai hallintoneuvostossa vähintään 150 työntekijän yrityksissä. Raja lasketaan sataan.

– Kun paikallista sopimista on nyt laajennettu koskemaan koko suomalaista yrityskenttää, niin näen, että palkansaajan vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen on erottamaton osa tätä yhtälöä. Uskon, että tämä lainmuutos tulee nauttimaan laajaakin kannatusta eduskunnassa läpi hallitus- ja oppositiorajojen. On hienoa, että löytyy niitäkin kokonaisuuksia, minkä taakse voidaan rakentaa hyvin laaja parlamentaarinen konsensus, Marttinen sanoi.

Tiia Tuomen mukaan oikeaan suuntaan ollaan menossa, kun henkilöstön hallintoedustusta laajennetaan koskemaan aiempaa pienempiä yrityksiä.

– Henkilöstön osallistaminen on tärkeä asia toiminnan kehittämisessä. On tärkeää kuulla kaikkia osapuolia ja huomioida kaikkien odotukset, Tuomi kiteyttää.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Sini Nurmen ammattiliitto on Super ja hän toimii Pirkanmaan hyvinvointialueella työsuojeluvaltuutettuna.

Edustajiston väki nosti puheenvuoroissaan esille myös sen, kuinka huono päätös heidän mielestään aikuiskoulutustuen poistaminen oli. He peräänkuuluttivat Marttiselta tilanteeseen pikaista parannusta.

Sini Nurmi opiskelee parhaillaan ammattikorkeakoulututkintoa. Hän opiskelee geronomiksi. Aikuiskoulutustuki ehdittiin lakkauttaa ennen kuin Nurmi aloitti opiskelunsa. Hän kertoo, että nyt hänen ainoa vaihtoehtonsa on hakea opintotukea, jolloin hän saisi myös opintolainaa. Nurmen tulot ovat kuitenkin liian suuret, eikä hän ole oikeutettu opintotukeen, eikä siten myöskään opintolainaan.

– Aikuiskoulutustuella en söisi valtion rahaa, koska minun ei tarvitsisi hakea Kelalta opintotukea. Saisin aikuiskoulutustukea, joka rahoitettiin työntekijöiden ja työnantajien pussista. Kyllähän tämä tulee kalliimmaksi valtiolle, kun ne, jotka pystyvät hakemaan sitä opintotukea, hakevat sitä, Nurmi sanoo.

Nyt Nurmi kertoo elävänsä itsellensä velaksi silloin, kun hänellä on opintoihin liittyviä palkattomia harjoitteluita.

– Joudun ottamaan kulutusluottolainaa, että voin mennä työharjoitteluihin. Toinen vaihtoehto on, että olisin säästänyt tähän tilanteeseen, mutta yksinhuoltajaäitinä säästöni ovat aika minimissä. Ajattelin Marttiselle ihan laittaa sähköpostia ja piirtää tämän kuvion, hän sanoo.

DEMOKRAATTI kysyi Nemo Erikssonilta, Sini Nurmelta, Osmo Salolta ja Tiia Tuomelta myös kuulumiset heidän työpaikoiltaan. Millaiset asiat nyt puhuttavat, huolettavat tai ovat muuten pinnalla? Millä mielin he katsovat tätä tes-kevättä?

Eriksson työskentelee Meilahden päivystyksessä. Häntä huolettaa se, että perusterveydenhuolto ei selviydy tehtävistään ja kykene ottamaan vastaan sitä painetta, jonka ikääntyvä väestö tuottaa.

– Ihmiset eivät pääse hoitoon terveyskeskuksiin, jolloin asiat kroonistuvat ja oireet vakavoituvat, hän sanoo.

– Koen, että meillä päivystyksessä on hyvä lähijohto ja homma pelaa, mutta kyllä aika usein poden toivottomuutta, kun katson sitä isompaa kuvaa. Olen huolissani siitä, että päivystykseen päätyvät potilaat sellaisten vaivojen kanssa, jotka olisivat kuuluneet terveyskeskukseen tai jotka olisi pitänyt jo aiemmin saada hoidon piiriin.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin jäsen Sini Nurmi työskentelee Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha) työsuojeluvaltuutettuna, vastuualueenaan Kangasala-Pälkäne. Hän nostaa tapetille Pirhan työntekijöiden työhyvinvoinnin. Sairaslomapoissaoloja on paljon.

– Siihen pitäisi keksiä ratkaisuja, koska osaasyynä niihin on aina se jaksaminen ja psyykkinen kuormitus. Miten pystyisimme sitä keventämään. Jatkuvat yt-muutokset eivät ole ratkaisu siihen. Nyt pitää rauhoittaa toiminta ja rauhoittaa työntekijöiden arki.

Tärkeää on Nurmen mukaan pitää myös esihenkilöt lähellä. Hän kritisoi ajatusmallia, että esihenkilöt viedään kauemmas työntekijöistä.

– Jos yhdistellään kaksikin asumisyksikköä yhden esihenkilön alle, siitä tulee 50-60 työntekijää yhdelle esihenkilölle. Sitten on vuorottelu kenen yksikössä hän on ja ketä hän auttaa – se on arpapeliä silloin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Osmo Salo toimii toimihenkilöiden pääluottamusmiehenä Turun telakalla.

OSMO SALO vaikuttaa Ammattiliitto Pron hallituksessa ja toimii Turun telakan – Meyer Turku Oy:n – toimihenkilöiden pääluottamusmiehenä. Päällimmäisenä työmaata koskettavista asioista Salolla on mielessä koulutukseen panostamisen tärkeys.

– Ei ainakaan pidä heikentää mahdollisuuksia eri väyliä pitkin kouluttautua alalle. Aikuiskoulutustukiasia on semmoinen, mikä ei mennyt oikeaan suuntaan. Se on kuitenkin ollut monelle ihmiselle sellainen, että se on mahdollistanut kouluttautumisen uudelle alalle, Salo sanoo.

Tiia Tuomi työskentelee kouluttajana ja konsulttina Dekralla. Työssään hän auttaa yrityksiä kehittämään niiden johtamisjärjestelmiä. Dekran toiminta keskittyy muun muassa teknisiin tarkastuksiin, testauksiin, arviointeihin ja sertifiointeihin teollisuuden eri alueilla.
Tuomen ammattiliitto on Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit ry RIA. Tuomen mukaan hänen alallaan olennaista on saada palkkatasa-arvo kuntoon.

– Ei pelkästään naisten ja miesten välillä, vaan myös eri tehtävien välillä. Meillä on hyvin isot erot palkoissa – samasta tehtävästä ei saada välttämättä ollenkaan samaa palkkaa. Tämä palkkakehittymä lähtee jo sieltä ihan uran alusta asti, hän sanoo.

Rakennusalalla on paljon maahanmuuttajataustaista työvoimaa ja Tuomen mukaan on tärkeää saada heidät omaksumaan suomen kieli, kulttuuri ja työskentelytavat.

– Me tarvitsemme työvoimaa, meillä on työvoimapula rakennusalalla. Alan suhdanne on ollut pitkään aika heikko ja työttömyysprosentit ovat nousseet. Tilanne ei ole hyvä tällä hetkellä.

TES-KEVÄT on edennyt eri aloilla eri tahtiin. Erikssonin ja Nurmen alalla kuntien ja hyvinvointialueiden virka- ja työehtosopimukset saatiin maaliin, samoin Salon alalla teknologiateollisuuden toimihenkilöiden tes on taputeltu. Myös suunnittelu- ja konsulttialan tes, joka koskee Tuomea, on valmis.

– Tällä hetkellä ollaan arkkitehtitoimistojen puolella käynnistämässä toimenpiteitä – lakkovaroitus on annettu. Arkkitehdit eivät ole koskaan aikaisemmin lakkoilleet, Tuomi huomauttaa.

Eriksson luonnehtii, että tes-kausi on ollut poikkeuksellinen monella tapaa – tähän on mahtunut kaikenlaista, hän sanoo. Hän on huolissaan siitä, kuinka hallitus pyrkii rapauttamaan neuvottelujärjestelmää raskaalla kädellä.

– Koen, että ay-liikkeen merkitys on ollut todella tärkeä ja varmasti sen tärkeys korostuu vielä entisestään jatkossa. Koen kyllä, että hyvää työtä on tehty. Olen omaan liittooni hyvin tyytyväinen.

Nurmi kommentoi hyvinvointialueille syntynyttä neuvottelutulosta selkeästi raharatkaisuksi. Ratkaisu oli todella tärkeä, hän sanoo. Erityisen tyytyväinen hän on palkkaohjelmaan – siihen, että ohjelmat pysyivät ja yhdenmukaistuivat.

– Pettynyt olen siihen, että meillä on vielä työtä luottamusedustajien ja työsuojeluvaltuutettujen määrässä – keitä he edustavat ja kuinka isoja määriä. Superin tavoite oli saada edustettavien määrää luottamusedustajille matalemmaksi, jotta heidän työaikansa riittää jäsenille. Nyt työaikaa menee kokouksiin, yt-ryhmiin – kaikkiin tällaisiin – ja se on jäseniltä pois, kun he eivät ehdi tapaamaan jäseniä työpaikoille.

Sama asia vaivaa myös työsuojeluvaltuutettuja, jollainen Nurmi itsekin on. Häntä mietityttää, millaiseksi hänen alueensa Pirhassa mahdollisesti muuttuu seuraavalla kaudella. Hän on aikeissa asettua tehtävään jälleen ehdolle syksyllä.

– Voiko olla vaikka ääripään tilanne, että yksiköiden välillä on vaikkapa 160 kilometriä. Miten työaikani riittää työntekijöille ja heidän työturvallisuutensa tarkkailuun, jos kulutan sen ajan ajamiseen?